Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Luku 28

Jeesuksen ylösnousemus

(Mark. 16:1-8; Luuk. 24:1-12; Joh. 20:1-10)

1. Sapatin jälkeen, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, Magdalan Maria ja se toinen Maria tulivat katsomaan hautaa.

2. Yhtäkkiä tuli voimakas maanjäristys, sillä Herran enkeli laskeutui alas taivaasta. Hän tuli, vieritti kiven pois ja istuutui sille.

3. Hän oli näöltään kuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi.

4. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja tulivat kuin kuolleiksi.

5. Mutta naisille enkeli sanoi:

"Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta.

6. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niin kuin hän itse sanoi. Tulkaa katsomaan paikkaa, jossa hän makasi.

7. Menkää kiireesti ja sanokaa hänen opetuslapsilleen: 'Hän on noussut kuolleista ja menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te saatte nähdä hänet.' Minä olen sen teille sanonut."

8. Naiset lähtivät nopeasti haudalta pelon ja suuren ilon valtaamina ja juoksivat viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille.

9. Mutta Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: "Rauha teille!"  He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartuivat palvomaan (voidaan kääntää: ’kumartuivat hänen eteensä tai kumartaen rukoilivat häntä’) häntä.

10. Silloin Jeesus sanoi heille: "Älkää pelätkö! Menkää ja viekää sana minun veljilleni, että he menisivät Galileaan. Siellä he saavat nähdä minut."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 28:1-10)

Ylösnousemus

1.Tämä sapatti oli tavallinen, ei se erityinen juhlapäivä, joka mainitaan 27:62 ja Joh 19:42, jota kutsutaan valmistuspäiväksi. Matteus ajattelee sapatin jatkuvan seuraavaan aamuun eikä käytä tavanomaista juutalaisten ajanjakamistapaa, jossa sapatti päättyi lauantai-iltana kello 18. Juutalaisilla ei ollut erityisiä nimiä viikonpäiville, vaan he laskivat ne sapatin mukaan. Kaikkien yhdentoista opetuslapsen olisi pitänyt olla haudalla, jos he olisivat uskoneet Jeesuksen sanat ylösnousemuksesta. Naiset olivat ristin juurella ja näkivät hänen kuolevan. Usko hänen ylösnousemukseensa kenties kuoli samanaikaisesti. Joka tapauksessa he menivät nyt voitelemaan hänen ruumistaan. He lähtivät jo kun vielä oli pimeää (Joh 20:1) ja saapuivat haudalle auringon noustessa, Mark 16:2. Maria Magdaleena ja se toinen Maria olivat nähneet hautauksen juuri ennen sapatin alkamista. Sitten he olivat kotona koko sapatin ajan, ja sen päivän iltana he luultavasti ostivat balsamointiin tarvitsemansa yrtit. Mukana oli muitakin naisia - Salome (Mark 16:1) ja Johanna (Luuk 24:10). Maria Magdaleena oli ilmeisesti ensin yksin haudalla, Joh 20:1.

2.Maanjäristys oli toinen kolmen päivän sisällä (27:51). Kiveä ei vieritetty siksi, että Jeesus pääsisi ulos, vaan jotta maailma näkisi tyhjän haudan. Hänen kuollessaan oli tullut maanjäristys ja pimeys, nyt tuli maanjäristys ja loistava enkeli. Mutta enkelin tullessa Jeesus oli jo ylösnoussut. Kukaan evankelistoista ei kuvaa itse ylösnousemusta, koska kukaan ei ollut sitä näkemässä. Eivät edes ne, jotka kertoivat ylösnousemuksesta (Apt 1:22), olleet nähneet sitä. Mutta he saivat kohdata ylösnousseen. Kun Lasaruksen piti nousta kuolleista (Joh 11:39), suuri kivi oli vieritettävä pois, jotta hän pääsi ulos haudasta. Hän palasi tähän elämään. Jeesuksen tapauksessa tämä ei ollut välttämätöntä, koska hänellä oli hengellinen ruumis.

3.Enkeli ilmestyi yliluonnollisessa hohteessa ja taivaallisessa puhtaudessa.

4.Heti kun vartijat tulivat tajuihinsa, he kiirehtivät kertomaan toimeksiantajilleen tapahtuneesta (j. 11).

5.Korostus on siinä, että naisten - niiden, jotka etsivät Jeesusta - ei tarvinnut pelätä. Luonnollista oli, että Rooman maailmanvallan edustajat pelkäsivät. Jeesuksen ystävillä ei ole mitään syytä pelätä, kun hän nousee kuolleista. Pääsiäissanoman tuoneella enkelillä on sama viesti kuin sillä, joka ilmoitti joulusanoman (Luuk 2:10): »Älkää pelätkö».

6.Naiset eivät saaneet nähdä ainoastaan tyhjää hautaa, vaan myös käärinliinat, jotka olivat siellä sellaisessa järjestyksessä, että ruumiin oli täytynyt astua niistä ulos yliluonnollisella tavalla, Joh 20:5. Ilmoitus "»ei hän ole täällä»" ei olisi ollut hyvä uutinen, ellei siihen olisi tullut jatkoa. Enkeli ei nuhdellut heitä siitä, että he eivät olleet uskoneet Jeesuksen sanoja, vaikka hän olikin monet kerrat puhunut ylösnousemuksestaan. Opetuslapset eivät olleet ymmärtäneet sitä eivätkä siksi myöskään odottaneet sitä. Roomalaisilla oli 30 kuolemaa tarkoittavaa ilmaisua, mutta yhteenkään niistä ei liittynyt toivoa. Jeesuksen ylösnousemus takaa meidänkin ylösnousemuksemme. Hänen ylösnousemuksensa tapahtui samanaikaisesti hänen kirkastumisensa kanssa, ja niin tulee tapahtumaan myös meille.

7.Jeesus antaa enemmän kuin lupaa. He saisivat nähdä hänet samana päivänä. Muutoin he olisivat odottaneet viikon ajan pääsiäisjuhlien loppuun saakka, ennen kuin olisivat matkustaneet Galileaan. Jos Jeesus olisi jäänyt hautaan, opetuslasten toiminta olisi päättynyt, mutta nyt heitä odottivat uudet tehtävät, joita ylösnoussut tulisi heille antamaan.

8.Enkelin kehotuksesta (j. 6) muutamat heistä olivat menneet hautakammioon, Luuk 24:3. Nyt he kiirehtivät pois sieltä, Mark 16:8. Pelko ja ilo liittyvät joskus yhteen (Ps 2:11). Sellaisen mielialan ihminen voi saada Jumalan ilmestyessä. He "menivät kiiruusti" - aivan kuten heidän oli käsketty mennä, ja ilmoittivat hyvän uutisen masentuneille opetuslapsille.

9.Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Jeesus oli sanonut Maria Magdaleenalle, että tämä ei saisi koskettaa häntä, sillä hän ei ollut vielä mennyt ylös Isänsä luo (Joh 20:17), ja on mahdollista, että näiden kahden ilmestymisen välillä Jeesus oli ollut taivaassa. Joka tapauksessa hän antoi nyt naisten koskettaa itseään. He eivät saaneet ainoastaan kuulla hänen nousseen kuolleista, vaan he kohtasivat hänet. "Terve teille! (khairete)", oikeastaan tavallinen kreikkalainen tervehdyssana, joka tarkoittaa »iloitkaa». "Syleilivät (krateè)", oikeastaan ottaa itselleen, tarttua kiinni, pitää.

10.Huolimatta kaikesta Jeesuksen rakkaudesta ja ilosta sekä enkelin vakuutuksesta, että heidän ei tarvinnut pelätä, Jeesuksen oli tarpeen kuitenkin sanoa sama asia. Hän oli nyt kirkastettu, mutta hän kutsui kuitenkin opetuslapsia veljiksi, Hebr 2:11. Ensimmäisen kerran Jeesus kutsuu opetuslapsia veljiksi. Tämä on vakuutus, että hän rakastaa heitä eikä ajattele heitä halveksien, vaikka he ovat hänet pettäneet. Ennen pääsiäistä hän oli kutsunut heitä ystäviksi (Joh 15:14-15).

*************************************************

Vartijat lahjotaan

11. Mutta naisten ollessa matkalla muutamat vartijoista tulivat kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut.

12. Kun nämä olivat kokoontuneet vanhinten kanssa ja neuvotelleet, he antoivat sotilaille suuren summan rahaa

13. ja sanoivat: "Sanokaa näin: 'Hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja varastivat hänet meidän nukkuessamme.'

14. Ja jos tämä kantautuu maaherran korviin, me lepytämme hänet, ja te saatte olla huoletta."

15. Sotilaat ottivat rahat ja tekivät niin kuin heitä oli neuvottu. Tätä puhetta on levitetty juutalaisten keskuudessa aina tähän päivään asti.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 28:11-14(15)

Vartijoiden selvitys tyhjästä haudasta

11.Ylipapit saivat tarkan selvityksen tapahtuneesta, ja heidän ainoa ajatuksensa oli saada vartijat vaikenemaan näkemästään.

12.Juudaksen he olivat ostaneet halvalla. Nyt he tarvitsivat paljon enemmän rahaa. Emme tiedä, miten monta miestä vartiossa oli, mutta tavallisesti sellaiseen kuului kaksitoista miestä.

13.Ratkaisu oli täysin naurettava. Roomalaiselle sotilaalle koitui kuolemanrangaistus, jos hän nukahti vartiopaikalleen. Ja kukapa olisi voinut nukkua, kun suurta kiveä siirrettiin. Jos he nukkuivat, eivät he myöskään voineet tietää, että juuri opetuslapset varastivat ruumiin.

14.Heidän mielestään tämä varmasti niissä olosuhteissa oli paras ratkaisu. Ihmisten, jotka osaavat valehdella itsestään, on helppo valehdella myös toisista. Suostuttelut eivät olleet kovinkaan harvinaisia roomalaisessa maailmassa. Monet roomalaiset virkamiehet olivat tunnetusti valmiita lahjottaviksi, vrt. Apt 24:26.

*************************************************

Lähetyskäsky

(Mark. 16:14-18; Luuk. 24:44-49; Joh. 20:19-23; Ap. t. 1:6-8)

16. Ne yksitoista opetuslasta menivät Galileaan sille vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä.

17. Kun he näkivät hänet, he kumartuivat palvomaan häntä, mutta muutamat epäilivät.

18. Jeesus tuli heidän luokseen ja sanoi heille: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

19. Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani. Kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

20. ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailmanajan loppuun saakka." 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 28:16-20)

Lähetyskäsky

16.Sopimuksen Jeesus teki Matt 26:32:n ja 28:7,10n mukaan. Kukaan ei tiedä, mikä vuori oli kyseessä. Se, että kaikki yksitoista menivät sinne - Juudas oli mennyt omaan paikkaansa, Apt 1:25 - ei välttämättä merkitse sitä, että ainoastaan nämä olivat siellä. Voidaan ajatella, että myös ne viisisataa, joista kerrotaan 1 Kor 15:6, olivat mukana. Matteus ei kerro enempää niistä 39 vuorokaudesta, jotka kuluivat Jeesuksen ylösnousemuksesta hänen taivaaseenastumiseensa, kuin mitä nämä jakeet 16-20 sisältävät.

17.Jos läsnä oli muita kuin ne yksitoista, on mahdollista, että näiden joukossa oli muutamia, jotka epäilivät. Ensimmäisen kerran mainitaan opetuslasten rukoilleen Jeesusta. Ensimmäiset kristityt uskoivat, eivät siksi, etteivät löytäneet Jeesuksen kuollutta ruumista, vaan siksi, että he kohtasivat elävän Jeesuksen.

18.Jeesuksen lähetyskäskyä ei voitaisi milloinkaan toteuttaa ilman hänen valtaansa. Hänen läsnäolonsa (j. 20) puhui joka päivälle annettavasta voimasta. Hän oli voittanut kuoleman ja sen kautta kaiken muun vallan. "Valta (eksçsia)" kuvaa kaikenlaista auktoriteettia, arvovaltaa. Tässä sana tarkoittaa Jeesuksen Jumalalta saamaa toimivaltaa. Hän toimii yhteisymmärryksessä Isän kanssa.

19.Kasteen sisältönä on Herralle vihkiminen ja edellytyksenä evankeliumin julistaminen ja sen vastaanottaminen. Opetuslasten ei enää ollut mentävä ainoastaan Israelin huoneen kadonneitten lammasten luo (10:6), vaan heidän tuli julistaa pelastuksen sanomaa kaikille ihmisille. "Menkää siis" - siksi, että Herra on käskenyt, siksi, että hän on luvannut antaa heille tarvittavan voiman ja siksi, että hänen palvelijoidensa tulee tehdä kaikkensa hänelle.

20.Kastetta seuraa kaiken sen opettaminen, mitä Herra on käskenyt omiensa pitää. Jeesus ei lähettänyt opetuslapsiaan yksin. Hän jakoi taakan heidän kanssaan. Tätä osaa lähetyskäskystä kutsutaan lupaukseksi, mutta se on oikeastaan toteamus. Jokainen viimeisistä sanoista lausutaan painokkaasti. Sana "katso" edeltää ilmausta, johon tulee erityisesti kiinnittää huomiota, mikä tulee muistaa. Sekä Jeesuksen maanpäällisen toiminnan alussa, sen aikana että sen lopussa painotetaan sitä, että hän on omiensa kanssa. Jeesukselle oli annettava nimi Immanuel, »mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme» (1:23). »Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä» (18:20). »Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti» (28:20).

 

Sivun alkuun

©2018 MATTEUKSEN EVANKELIUMI - suntuubi.com