Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Luku 26

Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus

Jeesuksen surmaamista suunnitellaan

(Mark. 14:1,2; Luuk. 22:1,2; Joh. 11:45-53)

1. Kun Jeesus oli päättänyt kaikki nämä puheensa, hän sanoi opetuslapsilleen:

2. "Te tiedätte, että kahden päivän kuluttua on pääsiäinen. Silloin Ihmisen Poika luovutetaan ristiinnaulittavaksi." 

3. Samaan aikaan ylipapit ja kansan vanhimmat kokoontuivat Kaifas-nimisen ylipapin palatsiin

4. neuvottelemaan, miten he juonen avulla ottaisivat Jeesuksen kiinni tappaakseen hänet.

5. Mutta he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei kansassa syntyisi meteliä."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:1-5)

Jeesus puhuu ristiinnaulitsemisestaan

1.Jeesuksen opettamisen aika oli ohi ja kärsimys alkoi. On edelleen tiistai-ilta pääsiäisviikolla.

2.Pääsiäinen oli juutalaisten suuri jokavuotinen juhla, jota vietettiin Egyptistä lähdön muistoksi. Pääsiäislammas teurastettiin pyhäkössä 14. päivänä nisankuuta (maalis/huhtikuu), ja se syötiin auringonlaskun ja keskiyön välillä 15. päivänä. Uusi päivä alkoi auringonlaskusta. Neljännen ja viimeisen kerran Jeesus tässä evankeliumissa ennustaa ristiinnaulitsemisensa.

Jeesuksen kiinniottamista suunnitellaan

3.Vuosina 37 eKr. - 67 jKr. oli virassa peräti 28 ylipappia. Roomalaisten päästyä valtaan he erottivat ja nimittivät ylipappeja mielensä mukaan. Kaifas tai Joosef Kaifas, joka oli hänen koko nimensä, oli luultavasti melko hyvissä väleissä Rooman kanssa, koska hän sai pitää virkansa harvinaisen pitkään (vuosina 18 - 36 jKr.). Hän pelkäsi kovasti kapinaa (j. 5). Kaifas oli naimisissa Hannaan tyttären kanssa (Joh 18:13). Hannas oli myös ylipappina yhdessä hänen kanssaan. Kokous oli salainen eikä sitä pidetty tavanomaisessa paikassa, temppelipihan itäpuolella. He kokoontuivat ylipapin taloon "(aulê)". Tämä sana kuvaa talon ympärillä olevaa katotonta paikkaa muurin sisäpuolella. Se voidaan kääntää myös sanoilla 'asunto' tai 'palatsi'.

4.Jeesuksen kiinniottaminen ja tappaminen oli suunniteltu jo aikaisemmin, ks. 12:14. Kysymys oli vain tavasta.

5.Juhla kesti seitsemän päivää. Hengellisten johtajien päättäessä, että sitä ei tehtäisi juhlan aikana Jeesus sanoi ehkä samanaikaisesti, että se tapahtuisi juuri silloin. Jumalan suunnitelmat toteutuvat.

*************************************************

Jeesus voidellaan Betaniassa

(Mark. 14:3-9; Joh. 12:1-8)

6. Kun Jeesus oli Betaniassa Simon Spitaalisen talossa,

7. hänen luokseen tuli nainen, jolla oli alabasteripullo täynnä hyvin kallisarvoista tuoksuöljyä. Hän vuodatti öljyn Jeesuksen päähän hänen aterioidessaan.

8. Tämän nähdessään opetuslapset paheksuivat sitä ja sanoivat: "Miksi tämä haaskaus?

9. Olisihan sen voinut myydä hyvään hintaan ja antaa rahat köyhille."

10. Jeesus huomasi tämän ja sanoi heille: "Miksi te pahoitatte tämän naisen mielen? Hän teki hyvän työn minulle.

11. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei aina ole.

12. Kun hän vuodatti tämän öljyn päälleni, hän teki sen minun hautaamistani varten.

13. Totisesti minä sanon teille: kaikkialla maailmassa, missä ikinä evankeliumia julistetaan, tullaan myös se, mitä hän teki, mainitsemaan hänen muistokseen."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:6-13)

Maria voitelee Jeesuksen

6.Simonista ei tiedetä mitään enempää. Jotkut olettavat hänen olleen Martan, Marian ja Lasaruksen isä. On selvää, että hänen on täytynyt olla terve tässä tilanteessa. Muussa tapauksessa hän ei olisi voinut ottaa ketään kotiinsa.

7.Johannes kertoo (12:3), että nainen oli Maria. Sekä hän että Markus (14:3) kirjoittavat, että pullossa oli nardusvoidetta. Sitä saatiin kasvista, jota viljeltiin Intiassa. Sekä Matteus että Markus sanovat, että Jeesuksen pää voideltiin, kun taas Johannes mainitsee jalat. Tässä ei ole mitään ristiriitaa. Joh 12:3 ilmaisee, että voidetta oli naulan verran, ja se riitti koko ruumiille. Sanaa »minkä» ei ole alkutekstissä, joten kaikkea ei kaadettu päähän.

8.Erityisesti Juudas kiirehti tuomitsemaan naisen (Joh 12:4), mutta muutkin opetuslapset olivat asiassa mukana. He eivät olleet ymmärtäneet, että myös varojen käyttö kuuluu aitoon ja todelliseen rakkauteen. "Haaskaus (apèleia)", tarkoittaa oikeastaan täydellistä kadottamista, hävittämistä.

9.Sekä Markus (14:5) että Johannes (12:5) mainitsevat summan - kolmesataa denaria. Tämä on suunnilleen vuoden palkka, mutta rakkaus ei koskaan laskelmoi.

10.Jeesus ymmärsi ja puolusti naista. Opetuslapset olivat pahoittaneet naisen mielen ja saaneet hänet uskomaan, että hän oli tehnyt jotakin väärää. Hyvä teko on sellainen, josta Jumala saa kunnian.

11.Jeesuksen sanat saivat varmasti kavaltajan tuntemaan, että hän oli tekemisissä ihmisen kanssa, joka luki sydämen salatutkin ajatukset. Kun Jeesus sanoo, että hän ei aina olisi heidän keskellään, hän tarkoitti ruumiillisena, sillä muuten hän olisi heidän kanssaan aina, Matt 28:20. Tämän jälkeen heillä ei enää olisi mahdollisuutta kunnioittaa häntä maan päällä elävänä ihmisenä - miksi sitten nuristaan siitä, että hänelle osoitettiin kunnioitusta viimeisen kerran. Vrt. 5 Moos 15:11.

12."»Teki hän sen minun hautaamistani varten» (entafiadzè" sanasta "tafos", hauta), valmistaa ruumis hautaamista varten, balsamoida.

13.Jeesus teki naisen teosta kuolemattoman.

*************************************************

Juudas ryhtyy kavaltajaksi

(Mark. 14:10,11; Luuk. 22:3-6)

14. Silloin yksi niistä kahdestatoista, nimeltään Juudas Iskariot, meni ylipappien luo

15. ja sanoi: "Mitä tahdotte antaa minulle, jos toimitan hänet teidän käsiinne?" He lupasivat hänelle kolmekymmentä hopearahaa.

16. Siitä lähtien Juudas etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen Jeesuksen.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:14-16)

Juudas kavaltaa Jeesuksen

14.Tapahtuma-aika oli varhain torstaiaamuna. Suuri tragedia oli, että hän oli »yksi niistä kahdestatoista», Ps 41:10. Luukas sanoo saatanan menneen häneen, 22:3.

15.Vaikuttaa siltä, että Maria ja Juudas olivat ne kaksi, jotka ensimmäisinä ymmärsivät, että Jeesus olisi kuoleva. He käyttäytyivät täysin eri tavoin. Toinen uhrasi kallisarvoisen voiteen, toinen pyysi 30 hopearahaa, orjan hinnan, 2 Moos 21:32. Vrt. Sak 11:12. Heidän sanotaan antaneen hänelle rahasumman, mutta Markus sanoo heidän luvanneen antaa hänelle rahaa (14:11). Luukas ratkaisee ongelman ilmaisemalla, että Juudas lupautui suorittamaan teon (22:6). Rahat olivat hänen sillä edellytyksellä, että hän tekisi mitä oli luvannut.

16."Sopivaa tilaisuutta (eukairia)", sopiva ajankohta, sovelias tilanne.

*************************************************

Pääsiäisateria

(Mark. 14:12-21; Luuk. 22:7-14,21-23; Joh. 13:21-30)

17. Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Minne tahdot meidän valmistavan sinulle pääsiäisaterian syödäksesi?"

18. Hän sanoi: "Menkää kaupunkiin sen ja sen luo ja sanokaa hänelle: 'Opettaja sanoo: Minun hetkeni on lähellä. Sinun luonasi minä vietän pääsiäistä opetuslasteni kanssa.'" 

19. Opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian.

20. Illan tultua Jeesus asettui aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa.

21. Heidän syödessään hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut." 

22. Syvästi murheellisina he alkoivat kysellä häneltä toinen toisensa jälkeen: "Herra, en kai se ole minä?"

23. Hän sanoi heille: "Joka minun kanssani pisti kätensä vatiin, se kavaltaa minut.

24. Ihmisen Poika tosin menee pois, niin kuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, ettei hän olisi syntynytkään." 

25. Niin Juudas, hänen kavaltajansa, kysyi: "Rabbi, en kai se ole minä?" Jeesus vastasi hänelle: "Sinäpä sen sanoit."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:17-25)

Valmistautuminen pääsiäisen viettoon

17.Torstaina, 14. niisan-kuuta, kaikki hapatus oli poistettava talosta. Opetuslapset eivät kysyneet, söisikö hän pääsiäislammasta, vaan missä tämä tapahtuisi. He pitivät tämän itsestään selvänä, vaikka ylipapit etsivätkin tilaisuutta ottaa hänet kiinni. Pääsiäislammas oli valmistettava, ja se oli heidän tehtävänsä. Pääsiäisateriaa varten piti saada lammas ja happamatonta leipää. Sitä paitsi piti olla astia, jossa oli suolavettä muistona Egyptissä vuodatetuista kyynelistä ja Punaisen meren ylityksestä. Lisäksi tuli olla katkeria yrttejä muistutuksena orjuudesta. Tämän lisäksi piti olla "Karoset", omenista, taateleista, granaattiomenista ja pähkinöistä valmistettu sekoitus, joka muistutti orjan töistä ja tiilikivien valmistamisesta. Neljä viinimaljaa muistutti neljästä lupauksesta, 2 Moos 6:6-7.

18.Pääsiäislammasta ei saanut nauttia muualla kuin Jerusalemissa. Paikasta, missä se syötiin, piti nähdä temppeli.

19.Valmistukset hoiti kaksi opetuslasta, Pietari ja Johannes, Luuk 22:8. He menivät ensin temppeliin, jossa lammas teurastettiin. Sitten se paistettiin.

Viimeinen pääsiäisateria

20.Alun perin pääsiäislammas syötiin seisaaltaan, mutta kansan päästyä luvattuun maahan (lepoon) tämä tapa muuttui.

21.Joh 13:21-22n mukaan Jeesus »tuli järkytetyksi hengessään». Heidän syödessään kavaltaja paljastettiin. Tämä tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Pääsiäisaterialla oli tietty järjestys: a) Ensimmäinen malja siunauksineen. b) Katkerat yrtit. c) Happamaton leipä, íaroset, teurastettu lammas ja toinen uhriruokalaji. d) Perheenisä sekoitti katkeria yrttejä íarosetiin lausuen siunauksen. Hän söi ensin ja muut seurasivat esimerkkiä. e) Toinen malja, joka on viinin ja veden sekoitus. Joku pojista kyseli ja isä selitti juhlan merkitystä. f) Laulettiin ensimmäinen osa kiitosvirrestä, psalmit 113 ja 114. Sitten luettiin kiitosrukous, jonka jälkeen juotiin toinen malja. g) Isä pesi kätensä ja otti sen jälkeen kaksi palaa leipää. Hän mursi ensimmäisen ja asetti sen toisen päälle. Sen jälkeen hän siunasi leivän. Murrettu leivänpala sekoitettiin yhdessä katkerien yrttien kanssa hedelmiin ja syötiin sen jälkeen lampaan kera. h) Kaikki osallistuivat ateriaan. Tähän saakka oli päästy jakeessa 21. i) Ateria päätettiin siten, että isä söi viimeisen osan lampaasta. Sen jälkeen tyhjennettiin kolmas malja. j) Toinen osa hallel-lauluista laulettiin (psalmit 115-118), ja juotiin neljäs malja. Joskus juotiin myös viides malja ja laulettiin hallel-laulujen loppuosa (psalmit 120-137). Tämä on rabbiinien selostus pääsiäisateriasta.

22.Se, joka on syytön, osaa epäillä itseään väärin tekemisestä. Syyllinen sen sijaan aina kätkee tekonsa. Tässä kaikki opetuslapset reagoivat heti; Juudas selvästikin vähän myöhemmin (j. 25). Kaikki yksitoista tunsivat, että se ei voisi olla kukaan heistä, mutta kuitenkaan he eivät voineet olla siitä varmoja. He kysyivät häneltä, joka tuntee meidät paremmin kuin me. Murhe johtui sekä hänen kavaltamisestaan että siitä, kun syyllinen oli yksi heistä.

23.Kaikki kastoivat samaan vatiin, joten Jeesus ei tarkoin ilmaissut kavaltajaansa. Hän tahtoi, että he kaikki tutkisivat itseään.

24.Ihmisen Pojan pois meneminen tapahtui Jumalan päätöksen mukaan, Apt 2:23.

25.Ei käy selvästi ilmi, oliko Juudas läsnä ehtoollisella. Johannes kertoo hänen menneen ulos saatuaan leivänpalan. Se voi viitata siihen, että hän ei ollut enää mukana aterian loppuosassa. Luuk 22:21 sitä vastoin saattaa tarkoittaa hänen olleen mukana: »Minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä», sanoi Jeesus murrettuaan leivän ja siunattuaan maljan. Toiset opetuslapset sanoivat »Herra», Juudas sanoi »Rabbi». On luultavaa, että Juudas oli pettynyt Jeesuksen »epäonnistumiseen» maanpäällisen valtakuntansa perustamisessa, johon Juudas oli tähdännyt, ja että hän ei lainkaan ymmärtänyt häntä Jumalan Poikana ja »Herrana». Tässä olisi yksi selitys Juudaksen toimintaan. Jeesus vastasi hänelle ystävällisesti ja niin hiljaa, että muut eivät sitä kuulleet tai eivät voineet käsittää, mitä hän sanoi. Ks. Joh 13:28-29.

*************************************************

Ehtoollisen asettaminen

(Mark. 14:22-26; Luuk. 22:15-20; 1. Kor. 11:23-25)

26. Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." 

27. Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki.

28. Tämä on minun vereni, liiton veri(35), joka vuodatetaan monien edestä syntien anteeksiantamiseksi.

29. Minä sanon teille: tästedes en juo viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:26-29)

26.Tässä pääsiäisateria siirtyy ehtoolliseen. Leipä oli happamatonta. Siihen aikaan ei Jerusalemissa muuta ollutkaan. "Siunasi (eulogeè)", oikeastaan 'lausui siunauksen'. Sana on johdettu sanoista "eu" 'hyvä', 'hyvin' ja "logos" 'sana'.

27.Vuorossa oli kolmas malja, hallelin malja eli ylistysmalja. Jeesus ei koskaan kehottanut muistamaan hänen syntymäänsä, vaan pikemminkin kuolemaansa. Onkohan meille joulu suurempi juhla kuin pitkäperjantai ja pääsiäinen?

28.Sanat "monen edestä" eivät merkitse sitä, että kysymyksessä olisi rajoitettu lukumäärä. Kaikki voivat ottaa tämän vastaan ja tulla osallisiksi uudesta liitosta (Ilm 22:17), mutta kaikki eivät halua ottaa sitä vastaan, Ilm 22:15. Tämä on profetian Jer 31:31 täyttymys. Yhtäkään Raamatun liittoa ei voitu tehdä ilman verta (2 Moos 24:8; Hebr 9:20; 3 Moos 17:11). "Liitto, diathêkê" (myös 'testamentti') on kahden osapuolen välinen sopimus, kun taas "testamentti" on sellainen, minkä toinen määrää toisen hyväksi. Sana "liitto" esiintyy 33 kertaa Ut:ssa ja yli 300 kertaa Vt:ssa, jonka keskeiseen sanastoon se kuuluu.

29.Viimeisen kerran Jeesus juo viinipuun antia maan päällä. Sana "uusi" tarkoittaa tässä jotakin, joka on laadullisesti uutta, ei ajallisesti. Se on toisen luontoista kuin se, mitä pidetään vanhana.

*************************************************

Jeesus ennustaa Pietarin lankeemuksen

(Mark. 14:27-31; Luuk. 22:31-34; Joh. 13:36-38)

30. Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.

31. Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun, sillä on kirjoitettu: 'Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat joutuvat hajalle.'

32. Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan." 

33. Pietari vastasi hänelle: "Vaikka kaikki muut loukkaantuisivat sinuun, minä en koskaan loukkaannu."

34. Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut." 

35. Pietari sanoi: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä." Samoin sanoivat kaikki muutkin opetuslapset.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:30-34(35)

30.Kiitosvirsi (Ps 113-118) laulettiin »viiden suuren siunauksen» johdosta: a) Lähtö Egyptistä, 114:1, b) Käveleminen Punaisen meren yli, 114:3, c) Laki, 114:4, (Siinain vuori vapisi lakia annettaessa, 2 Moos 19:18), d) Ylösnousemus, 116:9, e) Messiaan tulo, 115:1 (viittaus Messiaan nimeen, joka "pysyy" iankaikkisesti, vrt. Ps 72:17-19). Vapahtaja lauloi kiitosvirtensä ristin varjossa. Viimeisen viikon jokaisena iltana Jeesus oli vetäytynyt Öljymäelle, Luuk 21:37; 22:39.

31.Varoitus lausuttiin muiden evankelistojen mukaan ehtoollissalissa. Matteuksen mukaan Jeesus toisti sen. Ks. Luuk 22:31-34 ja Joh 13:36-38. Sanaa "kaikki" painotetaan. Juudas oli jo jättänyt hänet. Loput yksitoista, jotka tähän hetkeen saakka olivat olleet hänen kanssaan, tulisivat myös jättämään hänet. Jeesus viittaa Sak 13:7:aan. Ennustus toteutui jakeessa 56. Paimenta lyötiin, mutta hän oli edelleenkin paimen. Lyönnit eivät muuta hänen luonnettaan. Jeesus pysyi kaikessa kirjoitetun sanan pohjalla.

32.Tämän toteutumisesta, ks. Mark 16:7; Joh luku 21; Apt 1:3; 1 Kor 15:6. Vaikkakin opetuslapset hajaantuisivat, he saivat lupauksen, että heidät koottaisiin uudelleen. He tulisivat hylkäämään hänet, mutta hän ei milloinkaan hylkäisi heitä.

33.Pietari varmasti tarkoitti, mitä sanoi, mutta hän teki kolme virhettä: a) Hän osoitti, ettei uskonut Jeesuksen sanoja (j. 31). b) Hän yliarvioi itsensä (»minä en koskaan»). c) Hän ei osannut odottaa sellaista, mikä oli häntä kohtaava.

34.Kukko lauloi yleensä kaksi kertaa, ensimmäisen kerran keskiyöllä ja toisen kerran voimakkaammin päivänkoiton aikaan, Mark 14:30. Roomalaiset kutsuivat näiden ajankohtien välistä yövartiota kukonlauluksi.

*************************************************

Jeesus rukoilee Getsemanessa

(Mark. 14:32-42; Luuk. 22:39-46)

36. Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: "Istukaa tässä sillä aikaa kun minä menen tuonne rukoilemaan." 

37. Hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa. Hän alkoi murehtia ja joutui tuskan valtaan,

38. ja hän sanoi opetuslapsille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, aina kuolemaan asti. Jääkää tähän ja valvokaa minun kanssani." 

39. Sitten hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon vaan niin kuin sinä!" 

40. Jeesus palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Hän sanoi Pietarille: "Ettekö te edes yhtä hetkeä jaksaneet valvoa minun kanssani?

41. Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko." 

42. Hän meni pois toisen kerran ja rukoili: "Isäni, jos tämä malja ei voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin tapahtukoon sinun tahtosi." 

43. Palatessaan hän tapasi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi.

44. Hän jätti heidät, meni taas pois ja rukoili vielä kolmannen kerran samoin sanoin.

45. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Katsokaa, hetki on lähellä. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.

46. Nouskaa, lähtekäämme! Se, joka minut kavaltaa, on lähellä."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:36-46)

Jeesus Getsemanessa

36.Getsemane oli Kidronin puron toisella puolella olevan puutarhan nimi, Öljymäen juurella. Jeesuksella oli usein tapana mennä sinne rukoilemaan, Luuk 22:39. Se oli varmasti paikka, jossa hän uskoi saavansa olla rauhassa. Ehkä puutarha oli jonkun hänen ystävänsä omistama. "Getsemane" on hepreankielinen sana ja johdettu sanoista "gat" 'puristin' ja "šemen" 'oliiviöljy'.

37.Kolmannen kerran hänen sanotaan ottaneen mukaansa mainitut kolme opetuslasta (Mark 5:37; Matt 17:1). Synnitön joutui tekemisiin synnin kanssa, Joh 8:46. Synti pantiin hänen päälleen, 1 Piet 2:24. Hänet tehtiin synniksi, 2 Kor 5:21. Tavallisen kreikan kielen 'murehtimista' tarkoittavan sanan "(lypeè)" lisäksi Jeesuksen rukoustaistelusta käytetään sanaa "adêmoneè", joka tarkoittaa 'olla levoton', 'olla kauhuissaan'. Sanaa käytetään ainoastaan tässä ja Fil 2:26.

38.Syy Jeesuksen sanoihin ei ollut kuoleman ja tuskan pelko, vaan se, että maailman synti pantiin hänen päälleen. Vaikka hän oli kuolemaan asti murheellinen, se ei tarkoita hänen toivoneen itselleen kuolemaa, vaan että hänen murheensa oli yhtä suuri kuin kuolema. Jeesuksen sydän oli murtumaisillaan. Hän pyysi opetuslapsia valvomaan kanssaan, ei rukoilemaan hänen puolestaan. "Murheellinen (perilypos)", murheen ympäröimä tai valtaama.

39.Jeesuksen kuolema on erilainen kuin marttyyrien. He kuolivat sen jälkeen, kun Jeesus oli kuolemallaan ottanut pois heidän syntinsä ja syyllisyytensä. Jeesus sitä vastoin kuoli synnin ja sen kirouksen alla. Hän oli Jumalan silmissä ainoa syntinen maailmassa. Hänen oli otettava kantaakseen kaikkien muiden synnit. Jeesus tiesi, että maljaa ei voitaisi ottaa häneltä pois. Kuitenkin hän rukoili näin. Rukous ilmaisee hänen todellisen ihmisyytensä. Koska hän oli synnitön, hänen ei olisi tarvinnut kuolla, mutta juuri siksi että hän oli synnitön ja pyhä, hän saattoi kuolla meidän syntiemme edestä. Hebr 5:7:ssa sanotaan, että hänen rukouksensa kuultiin. Rukouksen kuuleminen ei merkitse vain sitä, että Jumala vastaa, vaan myös että saamme voiman hyväksyä hänen kieltävän vastauksensa tulematta epätoivoisiksi. Getsemanessa päätettiin lopullisesti, että syntiä ei voisi sovittaa muulla tavalla kuin naulitsemalla Jumalan Poika ristille. Hän meni jonkin matkaa kauemmas opetuslapsista, jotka eivät koskaan ennen olleet nähneet Mestariaan sellaisena. Luukas sanoo (22:41) hänen olleen kivenheiton päässä heistä. Siinä hän ensin polvistui (22:41), sitten hän makasi maassa kuin mato, Ps 22:7. Erityisen suuri paino on sanalla Isäni.

40.Opetuslapset olivat kalastajia ja tottuneita työskentelemään öiseen aikaan. Mutta nyt he nukahtivat. Viime päivien rasitukset olivat käyneet voimille, ja Getsemanessa oli myös sellainen henkien taistelu, että se sai heidät uneliaiksi. Pietari oli ollut tunnustuksessaan vahvin (jj. 33,35), siksi oli luonnollista, että Jeesus kääntyi hänen puoleensa. Mestarin äänessä on pettymyksen sävy. He eivät olleet jaksaneet valvoa edes yhtä hetkeä hänen kanssaan.

41.Jeesus herätti heidät toistaen kehotuksensa valvoa ja rukoilla. Tällä kertaa hän ei sano »minun kanssani» (j. 38). Nyt on kysymys heistä itsestään. Valvominen on etukäteen valmistautumista edessä olevaan. Rukoileminen on vaikeassa tilanteessa tarvitun avun vastaanottamista Jumalalta. Se, joka valvoo, näkee kiusauksen tulevan, ja rukouksen avulla hän saa voimaa kohdata sen oikealla tavalla. Apostolit tarvitsivat tätä kehotusta erityisesti nyt, koska pian oli edessä heidän suuri koettelemuksensa. He olivat todistaneet haluavansa olla Jeesuksen kanssa, tarjoutuneet jopa kuolemaan hänen kanssaan (j. 35). Tämä osoittaa, että henki oli altis. Mutta liha vastusti korkeampia pyrkimyksiä. Liha hallitsi tahtoa, ja juuri se esti heitä tekemästä, mitä he olivat päättäneet tehdä.

42.Jättäytyminen Isän tahdon varaan on yhtä täydellinen kuin ensimmäiselläkin kerralla (j. 39).

43.Jeesuksen oli käytävä taistelunsa yksin saamatta ainuttakaan rohkaisun sanaa ystäviltään.

44.Tämä on ainoa tilanne, josta käy ilmi, että Jeesus toisti samaa rukousta. Se ei ollut muodollisuutta, vaan voimakasta taistelua. Syvimmässä hädässä ei käytetä paljon sanoja, vaan toistetaan asia samoin sanoin monta kertaa.

45.On mahdollista, että sanat on ymmärrettävä kysymykseksi: Nukutteko te? (Vrt. Luuk 22:46) tai kehotukseksi, kuten "VK": Nukkukaa ja levätkää. Jeesus ikään kuin haluaisi sanoa: Nyt on liian myöhäistä edes valvoa ja rukoilla. Ainut valveilla oleva opetuslapsi oli Juudas (j. 46). Mutta hän ei sitten enää saanutkaan nukkua. Ensimmäisellä kerralla Jeesus tullessaan opetuslasten luo nuhteli heitä, toisella kerralla »hän jätti heidät» ja kolmannella kerralla hän kehotti heitä lepäämään.

46.Jeesus ei sanonut: Paetkaamme vaaraa, vaan: Kohdatkaamme se! Hän lähti kohtaamaan Juudasta, mikä varmasti tuotti hänelle enemmän tuskaa kuin sotilaallisen ylivallan kohtaaminen. Hän meni puutarhan porttia kohti, missä loput kahdeksan opetuslasta odottivat.

*************************************************

Jeesus vangitaan

(Mark. 14:43-50; Luuk. 22:47-53; Joh. 18:3-12)

47. Jeesuksen vielä puhuessa tuli Juudas, yksi niistä kahdestatoista, ylipappien ja kansan vanhinten luota mukanaan miekoin ja seipäin varustautunut suuri väkijoukko.

48. Jeesuksen kavaltaja oli antanut heille merkin sanoen: "Hän on se, jota minä suutelen. Ottakaa hänet kiinni."

49. Juudas meni heti Jeesuksen luo ja sanoi: "Terve, rabbi!", ja suuteli häntä.

50. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ystäväni, mitä varten sinä tulit tänne?"  Silloin miehet tulivat Jeesuksen luo, kävivät häneen käsiksi ja vangitsivat hänet.

51. Mutta yksi niistä, jotka olivat Jeesuksen seurassa, ojensi kätensä, veti miekkansa esiin ja iski ylipapin palvelijaa sivaltaen häneltä korvan irti.

52. Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen! Sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan tuhoutuvat.

53. Vai luuletko, etten voisi pyytää Isääni lähettämään heti minulle enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä?

54. Mutta kuinka silloin toteutuisivat Kirjoitukset, jotka sanovat, että näin täytyy tapahtua?" 

55. Sitten Jeesus sanoi väkijoukolle: "Oletteko te lähteneet vangitsemaan minua kuin rosvoa miekat ja seipäät mukananne? Joka päivä minä olen istunut temppelissä opettamassa, ettekä te ole ottaneet minua kiinni.

56. Mutta tämä kaikki on tapahtunut, jotta profeettojen kirjoitukset toteutuisivat."  Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:47-55(56)

47.Johannes kertoo (18:3), että Juudas oli myös saanut sotilasvartion mukaansa. Hänen mukanaan oli ilmeisesti kohortti, joukko roomalaisia sotilaita. Suurella neuvostolla ei ollut sotilaita. Tulijat olivat siis leeviläisiä temppelivartijoita, roomalaisia sotilaita, vanhimpia ja neuvoston jäseniä. Kun Jeesus astui esiin, he vetäytyivät kauemmas ja kaatuivat maahan, Joh 18:6. Kaikki synoptikot painottavat sitä, että Juudas oli yksi niistä kahdestatoista. Tämä korostaa hänen henkilökohtaista syyllisyyttään. Hän oli yksi Jeesuksen läheisistä ystävistä. Miekat "(makhaira)" olivat lyhyitä. Ainoastaan roomalaisilla sotilailla oli niitä. Seipäät "(ksyla)" olivat temppelivartijoiden tavallisia aseita.

48.Useimmat roomalaisista sotilaista eivät tunteneet Jeesusta. Se, että opettaja suuteli oppilastaan, ei ollut harvinaista, mutta päinvastaista tapahtui erittäin harvoin.

49."Terve (khaire)", tarkoittaa oikeastaan 'iloitsemista'. Tämä oli tavanomainen kreikankielinen tervehdys, kuten rauhan toivottaminen heprean ja aramean kielessä. "Antoi hänelle suuta (katafileè)" on tässä voimakkaampi kuin edellisessä jakeessa käytetty pelkkä "fileè". Alkuliite "kata" vahvistaa usein sanan merkityksen. Sen voisi suomentaa lisäämällä sanan 'kiihkeästi'.

50."Ystäväni (hetairos)", toverini. Matteus käyttää sitä vain puhuessaan henkilöstä, joka tekee pahaa sanan lausujalle (20:13; 22:12).

51.Miekan käyttäjä oli Pietari, Joh 18:10. Miekka hänellä oli mukana jo lähdettäessä ehtoollissalista (Luuk 22:38). Tavallisesti opetuslapset eivät olleet aseistettuja, mutta tällä kertaa heillä oli kaksi miekkaa mukanaan. Ylimmäisen papin palvelija oli nimeltään Malkus, Joh 18:10. Jeesus paransi hänet asettamalla korvan paikalleen. Ainoastaan Luukas mainitsee tämän parantamisihmeen, joka oli Jeesuksen viimeinen, Luuk 22:51. Se liittyy Jeesuksen ristillä huutamaan rukoukseen: »Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät!»

52.Väkivalta ei koskaan tuo mukanaan muuta kuin väkivaltaa. Sanat voivat tarkoittaa Jeesuksen halunneen sanoa, että jos he nyt tarttuisivat miekkaan, he joutuisivat kaikki vaaratilanteeseen. Tässä korostetaan kuitenkin myös yleistä periaatetta.

53.Jeesuksen ei tarvinnut turvautua yhteentoista heikkoon mieheen. Hän saattoi kääntyä Isänsä puoleen, joka olisi voinut lähettää hänelle enkeleitä. Yksi enkeli surmasi 185.000 miestä yhtenä yönä (Jes 37:36). Tässä Jeesus mainitsee yli 12 legioonaa. Legioona oli Rooman joukkojen suurin yksikkö. Siihen kuului tavallisesti n. 6.000 miestä. Jeesuksen pidätti sotilasjoukko, kohortti (Joh 18:3) joka oli kymmenesosa legioonaa. Pietarin tarvitsi (kuten useimpien muiden kaikkina aikoina) oppia, että Jeesus oli jumalallinen olento, että hän oli yhtä Isän kanssa, että hän oli Jumalan Poika. Tässä ei ole kysymys alaisesta, joka kääntyy esimiehen puoleen, vaan sellaisesta, joka voi pyytää taivaassa olevan liittolaisen puuttumista asiaan - jos pyytäjä vain sitä haluaa. Hän ikään kuin sanoi: Eikö minulla oman jumaluuteni nojalla ole valta pyytää Isältäni apua?

54.Viimeisenä päivänä ennen ristiinnaulitsemista ja ensimmäisenä ylösnousemuspäivänä Jeesus viittasi yli 30 Raamatun paikkaan. Näiden lisäksi on koko joukko raamatunkohtia, joita mainitaan tässä yhteydessä. Joku on sanonut: »Hän meni Raamattu kädessä hautaan ja Raamattu kädessä hän nousi ylös». Ehkä on kuitenkin parempi ilmaista asia niin, että kirjoitukset olivat osa häntä. Jeesus ei yrittänyt välttää kuolemaa. Hän tiesi sen Isänsä suunnitelmaksi, ja että hänen piti kärsiä.

55.Jeesus ei viittaa tässä ainoastaan niihin pääsiäisviikon muutamiin päiviin, jolloin hän oli Jerusalemissa, vaan aikaisempaan toimintaansa tässä kaupungissa. Job. 18:20:n mukaan hän oli opettanut julkisesti täydessä päivänvalossa. Kiinniottajien teko oli yön ja pimeyden teko, Joh 3:20,21.

*************************************************

Jeesus Suuren neuvoston edessä

(Mark. 14:53-65; Luuk. 22:54,55,63-71; Joh. 18:13,14,19-24)

57. Vangitsijat veivät Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo, jonne kirjanoppineet ja vanhimmat olivat kokoontuneet.

58. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä ylipapin sisäpihaan asti. Hän meni sinne ja istuutui palvelijoiden joukkoon nähdäkseen, kuinka lopulta kävisi.

59. Ylipapit ja koko neuvosto etsivät väärää todistusta Jeesusta vastaan voidakseen tappaa hänet.

60. Mutta he eivät löytäneet, vaikka monta väärää todistajaa oli astunut esiin. Lopulta tuli kaksi,

61. jotka sanoivat: "Hän on sanonut: 'Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen kolmessa päivässä.' "

62. Silloin ylipappi Kaifas nousi ja kysyi Jeesukselta: "Etkö vastaa mitään siihen, mitä nämä todistavat sinua vastaan?"

63. Mutta Jeesus oli vaiti. Niin ylipappi sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, että sanot meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika."

64. Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanoit. Mutta minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä." 

65. Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän on pilkannut Jumalaa! Mihin me tässä enää todistajia tarvitsemme! Nyt te kuulitte hänen pilkkaamisensa.

66. Mitä mieltä olette?" He vastasivat: "Hän on ansainnut kuoleman!"

67. Silloin he sylkivät häntä kasvoille ja löivät häntä nyrkillä. Muutamat sivalsivat häntä poskelle

68. ja sanoivat: "Profetoi meille, Kristus, kuka sinua löi!"

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:57-68)

Oikeudenkäynti Jeesusta vastaan

57.Jeesusta vastaan pidettiin kaksi oikeudenkäyntiä, uskonnollinen ja siviilioikeudenkäynti. Molemmat voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Uskonnollinen oikeudenkäynti: a) Hannaan edessä (Joh 18:12-14, 19-23), b) Suuren neuvoston edessä (Matt 26:57), c) Uudelleen heidän edessään päivänkoitteessa (Matt 27:1). Yksikään synoptikoista ei mainitse ensimmäistä kuulustelua Hannaan luona. Hänen talonsa oli lähinnä sitä paikkaa, jossa Jeesus otettiin kiinni. Sotilaat olivat luultavasti saaneet määräyksen viedä hänet sinne. Hannas oli hyvin vaikutusvaltainen mies roomalaistenkin silmissä. Kukaan opetuslapsista ei ollut seuraamassa sitä, mitä siellä tapahtui.

58.Pietari oli itse asiassa rohkea mies, kun uskaltautui ylimmäisen papin palatsiin. Johannes sai viedyksi hänet mukanaan pihalle, sillä hänellä oli suhteita ylimmäisen papin taloon, Joh 18:16. Kenties Johannes myöhemmin katui, että oli tehnyt niin. Pietari pakeni ensin toisten kanssa, mutta sitten tunsi, että hänen täytyi saada nähdä, miten Jeesukselle kävi. Pietaria on kyllä helppo arvostella ja painottaa sanaa »taampana», mutta hän oli kuitenkin kaikesta huolimatta »lähempänä» Mestaria kuin kukaan muu opetuslapsista.

59.Se, että Suuri neuvosto oli kokoontuneena, ei välttämättä merkitse kaikkien sen jäsenten paikallaoloa, mutta heitä oli tarpeeksi, jotta neuvosto oli päätösvaltainen. Luultavasti Nikodeemus ja Joosef eivät olleet mukana (Luuk 23:50-51; Joh 19:39). Kyseessä ei oikeastaan ollut mikään oikeusjuttu, vaan salahanke. Se oli murha. "Väärä todistus (pseudomartyria)" esiintyy tässä ja Matt 15:19:ssa.

60.Laki vaati kaksi todistajaa, kun piti langettaa kuolemantuomio (5 Moos 17:6; 19:15).

61.Heidän väitteensä oli väärä. Jeesus ei ollut sanonut, että hän voisi hajottaa temppelin, vaan että jos he tekisivät niin ... (Joh 2:19-22).

63.Vaikenemalla Jeesus pakotti ylimmäisen papin tekemään suoran kysymyksen. Vrt. Jes 53:7. Jeesus tiesi, että tämä ei ollut sopiva tilaisuus selittää käyttämiensä sanojen salaisuutta. Siitä ei olisi myöskään ollut mitään hyötyä. Paras, mitä hän voi tehdä, oli vastata syytteisiin majesteettisella vaikenemisella. Kaifas pakotti hänet kuitenkin valalla puhumaan, sillä lain mukaan pidettiin syyllisenä sitä, joka kieltäytyi puhumasta sellaisessa tilanteessa, 3 Moos 5:1 s.

64.Jeesus vastasi valalla tehtyyn kysymykseen epäröimättä. Sana "mutta" korostaa, että hänen sanomastaan riippumatta he saisivat itse nähdä Ihmisen Pojan ilmestymisen. Vrt. Dan 7:13.

65.Kun tuomari kuuli herjauksen, hän nousi seisomaan ja repäisi vaatteensa. Repäistyjä vaatteita ei saanut enää ompelemalla korjata. Ylimmäinen pappi ei ollut tässä tilanteessa pukeutunut virkapukuunsa, joten sitä hän ei repinyt rikki. Mutta oli ulkokultaisuutta, että hän oli olevinaan täysin surun murtama.

66.Ainoa koko ihmiskunnan historiassa, joka ei ollut syyllinen kuoleman rangaistukseen, sai osakseen tuon tuomion. Asia oli selvä. Ellei Jeesus ollut se, joka hän sanoi olevansa, hän oli juutalaisten lain mukaan vikapää kuolemaan. Ja kuitenkin hän oli todistanut olevansa se, joka hän sanoi olevansa.

67.Kasvoille sylkeminen ilmaisi kaikkein suurinta halveksuntaa (5 Moos 25:9; Job 30:10).

 

68.Luukas kertoo heidän peittäneen hänen kasvonsa niin, että hän ei voinut nähdä, kuka häntä löi, 22:64. Nimitystä "Kristus" käytetään tässä halventavasti. »Sinä sanot olevasi Messias, Jumalan profeetta, ja kun olet niin jumalallinen, voit kai sanoa, kuka sinua löi, vaikka et näekään häntä!»

*************************************************

Pietari kieltää Jeesuksen

(Mark. 14:66-72; Luuk. 22:56-62; Joh. 18:15-18, 25-27)

69. Pietari istui ulkona pihalla. Hänen luokseen tuli eräs palvelustyttö, joka sanoi: "Sinäkin olit tuon galilealaisen Jeesuksen seurassa."

70. Mutta Pietari kielsi kaikkien kuullen ja sanoi: "En tiedä, mistä puhut."

71. Kun hän oli mennyt ulos portille, eräs toinen palvelustyttö näki hänet ja sanoi siellä oleville: "Tuokin oli nasaretilaisen Jeesuksen seurassa."

72. Taas hän kielsi valalla vannoen: "En tunne sitä miestä!"

73. Hetken kuluttua ne, jotka seisoskelivat siellä, tulivat Pietarin luo ja sanoivat: "Varmasti myös sinä olet yksi heistä, senhän paljastaa puhetapasikin."

74. Silloin hän rupesi sadattelemaan ja vannomaan: "En tunne sitä miestä!" Samassa kukko lauloi.

75. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat: "Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut."  Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 26:69-75)

Pietari kieltää Jeesuksen

69.Pietarin pelko johtui mahdollisesti myös siitä, että hän oli hyökännyt ylimmäisen papin palvelijan kimppuun. Ensimmäinen tyttö oli portinvartijatar, joka oli päästänyt hänet sisään. Hän oli oletettavasti epäillyt häntä koko ajan ja kulkenut hänen perässään.

71.Pietarissa taistelivat erilaiset tunteet. Pelko tahtoi ajaa hänet pakoon, mutta rakkaus Mestariin pidätteli häntä. Hän pääsi vain portille saakka. Hän oli kävellyt kadun ja esipihan väliselle käytävälle joko tarkoituksettomasti tai välttyäkseen uteliailta lisäkysymyksiltä.

72.Vaikutti siltä, kuin hän olisi tahtonut sanoa, että hän ei tuntenut Jeesusta edes nimeltä.

73.Galilealaiset olivat tunnettuja siitä, että he eivät osanneet ääntää hepreaa oikein. Niinpä yhdelläkään galilealaisella ei ollut lupaa lausua siunausta synagoogan jumalanpalveluksessa. He äänsivät p:n b:ksi ja h:n k:ksi. Luukas sanoo (22:59) toisen kieltämisen tapahtuneen noin tuntia myöhemmin, ja Johannes ilmoittaa kysyjän olleen Malkuksen sukulainen (18:26).

74.Hän julisti itsensä kirouksen alaiseksi "(katanathematidzè)", ellei hänen sanansa ollut totta. Sana esiintyy vain tässä.

75.Näiden kyynelten läpi Pietari sai nähdä Mestarinsa entistä selvemmin.

 

Sivun alkuun

©2018 MATTEUKSEN EVANKELIUMI - suntuubi.com