Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä.

Luku 10

Opetuslasten lähettäminen

Kaksitoista apostolia

(Mark. 3:13-19; Luuk. 6:12-16)

1. Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikenlaisia tauteja ja vaivoja.

2. Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen oli Simon, jota kutsuttiin Pietariksi, sitten hänen veljensä Andreas, sitten Jaakob, Sebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,

3. Filippos ja Bartolomeus, Tuomas ja Matteus, joka oli publikaani, Jaakob Alfeuksen poika ja Taddeus(12),

4. Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, joka kavalsi Jeesuksen.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 10:1-4)

1.Kaksitoista apostolia (j. 2 s.) olivat olleet ensin opetuslapsia. Niiden, joista oli määrä tulla opettajia, täytyi ensin olla oppilaita, Heidän täytyi ottaa vastaan voidakseen antaa jotakin. "Valta" merkitsee auktoriteettia ja oikeutta käyttää sitä. Hän, joka kutsui heidät, huolehti heidän pätevyydestään ja valtuutuksestaan. On tärkeää huomata, että Jeesus tekee selvän eron sairauden ja pahojen henkien välillä.

Jeesuksen opetuslapset

2.Apostolit ryhmitellään kaksittain, ja tämä mahdollisesti tarkoitti sitä, että heidät lähetettiin kaksittain (Mark 6:7). Tässä heitä nimitetään ensimmäisen kerran apostoleiksi. Apostoli tarkoittaa lähettilästä, joka edustaa lähettäjää ja voi toimia hänen puolestaan. Sana "apostoli" esiintyy 78 kertaa Ut:ssa. Matteuksen evankeliumissa esiintyy sana apostoli vain tämän ainoan kerran, muutoin käytetään nimitystä »opetuslapset» tai »ne kaksitoista». Tämän apostoliluettelon lisäksi Ut:ssa on kolme muuta luetteloa (Mark 3:16-19; Luuk 6:14-16; Apt 1:13,26).

3."Filippus" on kreikkalainen nimi, joka merkitsee 'hevosia rakastava', 'hevosten ystävä'. "Bartolomeus" on sama mies kuin Natanael, arameasta suomennettuna »Tolmain poika». "Tuomas" on sama kuin Didymus, joka merkitsee 'kaksonen'. "Matteus" kutsuu itseään tullimieheksi. Ainoastaan hän ilmoittaa aikaisemman ammattinsa. "Jaakob", Alfeuksen poika, saattaa olla sama kuin Kleopas, Luuk 24:18. "Lebbeus" on nimi, joka on johdettu heprean sanasta "leb", 'sydän', ja kuvaa jotakin lämmintä ja rakastavan.

4."Juudas", joka kavalsi Jeesuksen, oli kotoisin Keriotista, pienestä Juudean kaupungista (Joos 15:25). Nimelle Iskariot on kuitenkin olemassa muitakin selityksiä. Se voi johtua siitä, että hän oli Isaskarin sukua tai että hän hoiti rahakukkaroa (arameaksi "sekariota").

*************************************************

Matkaohjeet apostoleille

(Mark. 6:7-13; Luuk. 9:1-6)

5. Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älkää menkö pakanoiden keskuuteen älkääkä mihinkään samarialaisten kaupunkiin.

6. Menkää sen sijaan Israelin huoneen kadonneiden lampaiden luo,

7. ja missä kuljettekin, julistakaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.'

8. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

9. Älkää varatko vyöhönne kultaa, hopeaa tai kuparia,

10. älkää laukkua matkalle, älkää kahta paitaa älkääkä kenkiä tai sauvaa, sillä työmies on ruokansa ansainnut.

11. Kun tulette johonkin kaupunkiin tai kylään, ottakaa selvää, kuka siellä on käyntinne arvoinen. Jääkää hänen luokseen, kunnes lähdette paikkakunnalta.

12. Kun menette taloon, toivottakaa sille rauhaa(13).

13. Jos talo on sen arvoinen, tulkoon sille teidän rauhanne, mutta jos se ei ole sen arvoinen, palatkoon rauhantoivotuksenne teille takaisin.

14. Ja jos joku ei ota teitä vastaan eikä kuuntele teidän sanojanne, lähtekää pois siitä talosta tai kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.

15. Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maalla on tuomiopäivänä helpompaa kuin sillä kaupungilla."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 10:5-15)

Jeesus lähettää 12 opetuslastaan

5.Tämä käsky ei ollut tarkoitettu pysyväksi. Juutalaisilla oli oma erityinen tehtävänsä Jumalan ohjelmassa, ja heidän piti saada ensimmäinen tarjous. Opetuslapsia ei tänä ajankohtana lähetetty viemään sanomaa pakanoille. Siihen heillä ei ollut edellytyksiä eikä tietoja. Toiminnan oli oltava keskitettyä. Opetuslasten ensimmäinen lähettäminen ei siis ollut evankeliointia tai lähetystyötä myöhemmässä kristillisessä merkityksessä.

6."Israelin huone" oli Vanhassa testamentissa käytetty valitun kansan nimitys. Oli välttämätöntä, että opetuslapsilla oli sama hätä kuin Mestarilla Israelin huoneen kadonneista lampaista, ennen kuin he voivat etsiä niitä, jotka eivät kuuluneet tähän lammastarhaan, Joh 10:16.

7.Sanoma oli sama kuin Johannes Kastajalla ja Jeesuksella, 3:2; 4:17. Uusilla apostoleilla ei vielä ollut mahdollisuuksia opettaa valtakunnan syvällisiä totuuksia, mutta he voivat kertoa Jeesuksesta, jossa valtakunta oli ruumiillistuneena.

8.Juutalaisilla rabbiineillakaan ei ollut lupaa ottaa vastaan maksua opetuksestaan. Ainoa poikkeus oli se, kun he opettivat lapsia. Tämä oli nimittäin vanhempien velvollisuus. Jeesuksen lähettiläät eivät saaneet käyttää häneltä saamiaan lahjoja itsekkäällä tavalla. Heidät oli asetettu suurien asioiden haltijoiksi.

9.Vyö oli leveä ja kummastakin päästään kaksinkertainen. Siinä säilytettiin rahaa. Opetuslapset eivät olleet varakkaita miehiä eivätkä sen tähden voineet ostaa ketään valtakuntaan. Heidän piti ottaa mukaansa vain kaikkein välttämättömin ja luottaa täysin siihen, että Jumala pitäisi heistä huolta. Niin heidän tuli aloittaa toimintansa ja jatko muotoutui samalla tavalla.

10."Laukku (pêra)", olalle ripustettava reppu, jossa voi esimerkiksi pitää ruokaa. Sanaa käytettiin myös kerjuupusseista. "Ihokas (khitèn)" oli lähinnä ihoa oleva vaatekappale.

11.Matteus on tässä yksityiskohtaisempi kuin muut synoptikot, mutta Luukas kirjoittaa asiasta enemmän niiden 70 lähettämisen yhteydessä, Luuk 10:7. Tuli tarkoin tutkia, kuka oli »arvollinen». Oletettavasti heidän tuli aloittaa saarnaaminen ulkona, ja silloin ei ollut kovinkaan vaikeata saada selville, kuka oli erityisen kiinnostunut. Arvollisuus oli sitä, että halusi oppia tuntemaan Messiaan. Kyseessä ei ollut se, että he olisivat päässeet esimerkiksi sijaintinsa puolesta sopiviin koteihin, vaan kysymys oli henkilöistä, jotka olivat arvollisia moraalisesti, henkilöistä, jotka ansaitsivat heidän luottamuksensa ja jotka olivat jumalaapelkääväisiä ja hyväntahtoisia. Apostolit eivät saaneet mennä ilman muuta ensimmäisten luo, jotka ilmaantuivat paikalle. Vieraanvaraisuus on mainio kristillinen hyve, Room 12:13; 1 Tim 3:2; 5:10; Tiit 1:8; Hebr 13:2.

12.Tavanomainen tervehdys oli: »Rauha teille», Joh 20:19,26. Tämä ei ollut mikään sovinnainen fraasi, vaan sillä toivotettiin kodille ja perheelle hengellistä hyvinvointia ja kaikkea, mitä se sisältää. Se oli enemmän kuin hurskas toivomus. Jeesuksen nimessä he todella tulivat rauha mukanaan, mikä sen ajan yhteiskunnassa olikin erityisen kaivattua.

13.Rauhan toivottaminen ei koskaan ole turhaa. Jos se, jolle tervehdys lausuttiin, ei ollut sen arvoinen, se palasi lausujalle.

14.Apostolien ei tullut tuhlata aikaa sellaisella paikkakunnalla, missä heitä ei otettu vastaan, vaan heidän piti jatkaa työtään toisessa paikassa. Vertauskuvallinen teko, tomun pudistaminen jaloista, ilmaisi protestia. Sen tuli myös osoittaa, että heillä ei ollut enää vastuuta siitä paikkakunnasta. Se merkitsi, että he olivat olleet siellä ja jättäneet tomun jälkeensä todistajaksi, että heidän oli täytynyt lähteä sieltä koska he eivät olleet tervetulleita. Se ei ollut halveksunnan merkki.

15.Tuomiossa on eri asteita. Ne paikkakunnat, joilla apostolit olivat käyneet, tuomittaisiin ankarammin kuin 1 Moos 19:ssa kuvatut kauheat esimerkit, ja tämä johtuu siitä, että missä valo on suurempi, siellä myös vastuu on suurempi. Ne, jotka eivät tahdo kuulla sitä oppia, joka voi heidät pelastaa, pakotetaan kuuntelemaan tuomion sanoja elämästään.

*************************************************

Niin kuin lampaat susien keskellä

(Mark. 13:9-13; Luuk. 21:12-17)

16. "Minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.

17. Varokaa ihmisiä, sillä he luovuttavat teidät oikeuden eteen ja ruoskivat teitä synagogissaan.

18. Minun takiani teidät viedään maaherrojen ja kuninkaiden eteen todistukseksi heille ja pakanoille.

19. Mutta kun teidät viedään oikeuteen, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte. Teille annetaan sillä hetkellä se, mitä teidän tulee puhua.

20. Te ette itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.

21. Veli luovuttaa veljensä ja isä lapsensa kuolemaan. Lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman.

22. Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.

23. Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen. Totisesti minä sanon teille: te ette ehdi käydä kaikissa Israelin kaupungeissa, ennen kuin Ihmisen Poika tulee.

24. Ei opetuslapsi ole opettajaansa ylempi eikä palvelija isäntäänsä.

25. Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niin kuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle niin kuin hänen isännälleen. Jos talon isäntää nimitetään Beelsebuliksi, kuinka paljon ennemmin hänen talonväkeään!"

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 10:16-25)

16.Jeesus ei luonut harhakuvia suurista tuloksista tai kansansuosiosta, kun he nyt lähtivät liikkeelle. Päin vastoin hän kiinnitti heidän huomionsa uhkaaviin vaaroihin. Jeesus lähetti heidät, ja se merkitsee sitä, että hän itse oli voimallisesti mukana heidän toiminnassaan. Jakeet 16-19 eivät rajoitu ainoastaan tähän ensimmäiseen lähettämiseen, vaan sanat koskevat koko seurakuntaa, aina Jerusalemin hävitykseen asti. Jeesus sanoo, että heidän tulee olla samanaikaisesti sekä viisaita että yksinkertaisia, viattomia. Hän ei puhu kahdenlaisesta mielenlaadusta, jotka ovat ristiriidassa keskenään, vaan kahdesta luonteenpiirteestä, jotka voivat yhdistyä samassa ihmisessä. He tarvitsivat älykkyyttä, jotta eivät lankeaisi vihollisen virittämiin lukuisiin ansoihin, heidäthän lähetettiin kuin lampaat susien keskelle. Mutta älykkyys ei saanut olla viekasta ja laskelmoiva.. Älykkyys ilman viattomuutta. josta tässä puhutaan, tekee ihmisistä kylmiä ja laskelmoivia, kun taas viattoman yksinkertainen ilman älykkyyttä joutuu monien ansojen uhriksi. Heidän tuli olla vilpittömiä ja viattomia kuin kyyhkyset. Tämä viattomuus ja yksinkertaisuus tarkoittaa luonnetta, joka ei siedä alhaisia ja huonoja motiiveja. Viaton merkitsee sitä, että on väärentämätön, aito, puhdas ja totuudenmukainen.

17.Tässä on kysymys paikallisista tuomioistuimista, jotka olivat synagoogien yhteydessä. Näiden tuomareilla oli mahdollisuus määrätä rikollinen ruoskittavaksi, Apt 22:19. Tuomioistuimeen kuului 23 jäsentä, ja sellaisia oikeuslaitoksia oli useissa eri kaupungeissa. Oli siis odotettavissa, että opetuslasten rankaisemista pidettäisiin niin pyhänä tekona, että se voitiin toimeenpanna synagoogassa.

18.Apostolien teot on paras selitys tähän jakeeseen. Jeesus korostaa tässä, että juuri hänen tähtensä he saisivat kärsiä. Vrt. Apt 9:4,5. Sitä, jota vainotaan Jeesuksen tähden, ei milloinkaan voida erottaa hänen rakkaudestaan, hänen antamastaan lohdutuksesta ja voimasta.

19.Heidän ei tulisi huolehtia siitä, mitä he puhuisivat eikä myöskään siitä, miten he sen ilmaisisivat. Sanat annettaisiin heille sillä hetkellä. He eivät saisi antaa vastustuksen häiritä itseään, vaan he voivat luottaa täysin Herran apuun. Tämän toteutuminen on kuvattu Apt 4:13:ssa. Lupaus koskee tuomioistuimia, ei saarnatuoleja.

20.Jeesus käytti sanamuotoa "teidän Isänne". Ainoastaan opettaessaan heitä rukoilemaan hän sanoi »Isä meidän», mutta sekin koski tietenkin myös opetuslapsia. Itse hän oli Poika aivan määrätyssä mielessä, Jumalan ainosyntyinen Poika. Ne, jotka uskovat Jeesukseen, tulevat Jumalan lapsiksi, mutta ainoastaan uskomalla Jeesukseen.

21.Tämä jae on toistuvasti käynyt toteen vainon aikoina. On voimia, jotka ovat vahvempia kuin sukulaisrakkaus, voimia, jotka syntyvät helvetissä ja voimia, jotka syntyvät taivaassa.

22.Nämä sanat eivät tarkoita sitä, että vain marttyyrit pelastuisivat, vaan että pelastava usko on sellaista, että se kestää jopa marttyyriuden, Ilm 2:10. "Loppu" tarkoittaa tässä kuolemaa, mikä käy ilmi seuraavasta jakeesta. Se, joka pysyy Jeesuksen nimen tunnustamisessaan niin kauan kuin koetus kestää tai kunnes oma elämä päättyy, pelastuu.

23.Ei ole etsittävä marttyyrikuolemaa, milloin se ei ollut välttämätöntä. Ei tulisi vain hakea turvaa toisista kaupungeista, vaan myös julistaa evankeliumia niissä kaikissa. Tälle jakeelle on monia selityksiä. Yksi lähtee siitä, että opetuslapset eivät saa luulla saamaansa tehtävää helpoksi, josta he selviytyvät tuossa tuokiossa. He eivät ehdi suoriutua tehtävästään ennen Herran tulemusta. Israelin evankeliointia ei siis suoriteta loppuun. Joku uskoo Jeesuksen tarkoittavan tässä toista tulemustaan, kun taas toiset väittävät hänen puhuvan tulemisestaan seurakuntaan Pyhän Hengen välityksellä. Eräs selitys on se, että hän tarkoittaa tässä sitä koettelemusta, joka myöhemmin tuli Jerusalemin osaksi, kun kaupunki hävitettiin, ja joku väittää hänen tarkoittavan voittoisaa saapumistaan ylösnousemuksen jälkeen (Matt 28:18-20). Mitä tulee näkemykseen, jonka mukaan Jeesus tarkoittaa tässä toista tulemustaan, voidaan sanoa, että se tehtävä, joka aloitettiin hänen ollessaan maan päällä, nimittäin valtakunnan evankeliumin julistaminen Israelille, keskeytyi Juudan kansan hylätessä hänet. Sen sijaan hän kääntyi pakanoiden puoleen. Mutta seurakunnan ylöstempaamisen jälkeen hän kääntyy jälleen valitun kansan puoleen ja sanoma kaikuu Israelin kaupungeissa. Ennen tämän julistuksen loppuun suorittamista Jeesus tulee vapauttamaan heidät ja perustamaan valtakuntansa.

24.He eivät voineet odottaa toisenlaista kohtelua kuin mitä Mestari sai osakseen. Tämä on itsestään selvä tosiasia, jota ei tarvitse todistaa.

25.Tavalliselle ihmiselle riittää, että hän tietää taistelevansa suuren johtajan rinnalla. Tässä piilee suuri innoitus. Jeesus olisi voinut sanoa asian toisellakin tavalla: se, joka aliarvioi teitä, aliarvioi myös minua. Nimi "Beelsebul" esiintyy myös muodossa Beelsebub. Nimen alkuosa, "beel", on heprean vastine sanalle 'herra'. "Sebul" tarkoittaa 'taloa' tai 'asumusta', kun taas "sebub" tarkoittaa 'kärpästä'. Kyse on joko »kärpästen herrasta» tai »talon herrasta». Kärpästen herra oli suojelusjumala itämailla tavallista maanvaivaa, kärpäsiä ja sääskiä vastaan. Toisessa tapauksessa, joka on todennäköisin selitys, sana tarkoittaa sen valtakunnan hallitsijaa, johon pahat henget kuuluvat.

*************************************************

Älkää pelätkö ihmisiä

(Luuk. 12:2-9)

26. "Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole mitään peitettyä, mitä ei paljastettaisi, eikä mitään salattua, mitä ei tuotaisi julki.

27. Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivänvalossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.

28. Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät voi tappaa sielua. Pelätkää ennemmin häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

29. Eikö kahta varpusta myydä yhdellä kuparilantilla? Kuitenkaan yksikään varpusista ei putoa maahan teidän Isänne sallimatta.

30. Onpa kaikki päänne hiuksetkin laskettu.

31. Älkää siis pelätkö. Te olette arvokkaampia kuin paljot varpuset.

32. Sen tähden jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.

33. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa." 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 10:26-33)

 

26.Jeesus tähdentää kolme kertaa muutaman jakeen sisällä (26-31), että ei tarvitse pelätä. Totuus pitää aina riemujuhlaa. Se, että voimme olla ilman pelkoa, liittyy Kristuksen voittoon kuolemasta.

27.Oli tavallista nousta katolle keskustelemaan, ja katot soveltuivat erinomaisesti myös puhujankorokkeiksi. Siksi julkiset ilmoitukset luettiin usein katolta. Suuren osan opetuksistaan Jeesus esitti keskustellessaan opetuslastensa kanssa. Usein hän otti nämä erilleen ja puhui heille luottamuksellisesti. Joitakin kuulemiaan asioita he saivat pohtia itsekseen, ennen kuin saivat enemmän ymmärrystä ja täyden selvyyden. Ilman syvälle käypää opetusta he eivät pystyneet puhumaan muille. Jae korostaa myös sitä, että evankeliumia ei voida salata.

28.Meidän tulee pelätä Jumalaa, mutta ei koskaan paholaista. Perkelettä meidän on vastustettava, niin se pakenee luotamme (Jaak 4:7). Uskovalla ei oikeastaan ole mitään pelättävää, hänen tulee pelätä ainoastaan sitä, että hän tekee syntiä Jumalaa vastaan ja tuottaa häpeää hänelle. Jumalaa pelkäävän ei tarvitse pelätä mitään, mutta sen, joka ei pelkää Jumalaa, on syytä pelätä kaikkea. Syy tähän rohkeaan asenteeseen löytyy jakeesta 29. Vainoojat eivät voi tehdä sielulle vahinkoa. Sana "psykhê" voi tarkoittaa sekä elämää että sielua. Sielu elää ruumiin kuoltua, ja sekä sielu että ruumis voivat joutua kadotukseen. Ks. myös Luuk 12:5.

29.Me emme saa koskaan luulla, että Jumala on unohtanut meidät. Hän huolehtii varpusista, eikö siis enemmän parhaista luoduistaan (j. 31). Hän olisi voinut huolenpidostaan puhuessaan mainita serafit ja enkelit, mutta sen sijaan hän puhuu varpusista. Jumala ei huomaa varpusta vasta sen pudotessa maahan, vaan hän näkee sen koko ajan. Jos sen pieni sydän lakkaa lyömästä, niin se tapahtuu Jumalan tahdon mukaisesti. Sanonta kuuluu oikeastaan »ilman teidän Isäänne», ja jae voidaan siis kääntää: »yksikään niistä ei putoa maahan ilman teidän Isäänne.» Varpunen ei putoa maahan yksin, vaan meidän Isämme on tapahtumassa mukana. Hän on varpusten Luoja, ja hän on meidän Isämme.

30.Mikään ei ole niin vähäpätöistä, ettei Jumala sitä huomaisi. Hän on jopa laskenut meidän päämme hiukset. Vrt. Luuk 21:18; Apt 27:34.

31.Ei ole syytä pelätä. Unohtaisiko Jumala teidät, kun hän valvoo jokaista pientä varpusta ja laskee jokaisen pään hiuksen. Se on mahdottomuus!

32."Tunnustaa (homologeè)", tarkoittaa sananmukaisesti 'puhua samalla tavalla', 'puhua yhtäpitävästi'. 1 Joh 1:9 käyttää sitä synnin tunnustamisesta, oikeastaan syntiin tunnustautumisesta, ja 1 Joh 4:15 Jeesuksen tunnustamisesta Jumalan Pojaksi. Heprean kielen mukaisesti Hebr 13:15:ssa sanaa käytetään merkityksessä ylistää.

33.Sana "kieltää" korostaa kieliopillisen muotonsa puolesta (aoristi) täydellistä ja lopullista Kristuksen hylkäämistä -julkisesti, ihmisten edessä.

*************************************************

Ei rauhaa vaan miekka

(Luuk. 12:51-53, 14:26,27)

34. "Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle. En minä ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan.

35. Minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä vastaan, tyttären äitiään vastaan ja miniän anoppiaan vastaan.

36. Ihmisen vihamiehet tulevat olemaan oman talon väkeä.

37. Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen, ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen.

38. Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, ei ole minulle kelvollinen.

39. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen, ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 10:34-39)

34.Jeesuksen Kristuksen tehtävä on luoda rauhaa, mutta sellaisen rauhan seurauksena voi olla toisaalta rauhattomuus. Kokemus osoittaa, että siitä, joka ottaa vastaan Jeesuksen pelastajanaan, tulee usein muukalainen omaistensa joukossa. Hän voi joutua eroon lähimmistään. Perheiden jakaantuminen ja ystävyyssuhteiden pirstoutuminen on joskus ollut seurauksena Kristuksen saapumisesta, mikä tietenkään ei ollut hänen tahtonsa. Hän haluaa aina rauhaa, mutta koska hänen tekonsa tapahtuvat pahan vallassa olevassa maailmassa, ristiriitoja syntyy. "Älkää luulko", älkää vaivatko itseänne koko ajatuksella!

35.Kyseiset riitasuhteet ovat luonnollisesti vain esimerkkejä. Muitakin vastakkaisuuksia voi syntyä, vrt. Miika 7:6. "Nostamaan riitaan" merkitsee oikeastaan kahtia jakamista. Juutalaisten keskuudessa pidettiin miniälle kuuluvana totella anoppiaan.

37.Ellei ihminen rakasta Jeesusta yli kaiken ja enemmän kuin kaikkia muita, hän ei rakasta häntä lainkaan.

38.Jeesuksen seuraamista on ottaa hänet herraksi ja mestariksi, opettajaksi ja esikuvaksi. Se merkitsee, että ihminen osoittaa haluavansa kestää kipuja, häpeää ja vainoja hänen tähtensä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Matteus mainitsee ristin. Ristin ottaminen merkitsee sen tunnustamista, että on yhtä ristiinnaulitun Kristuksen kanssa. Se, joka kantaa ristiään, on vihitty kuolemaan. Tämä oli siihen aikaan ristin merkitys. Jae ei ole vertauskuva siitä, että ihminen joutuisi kestämään vaikeuksia. Se merkitsi sitä, että Jeesuksen seuraajien oli oltava valmiita ristiinnaulittaviksi kuten hän. Ks. 16:24. Ristillä ei siis ole mitään tekemistä huonon terveyden tai muiden koettelemusten kanssa. Se merkitsee kuolemaa, ja Luukas lisää, että se merkitsee päivittäistä kuolemista, 9:23,24. Vrt. 1 Kor 15:31. Roomalaisten oikeussalien ulkopuolelle oli pystytetty ristejä, ja tuomitut vangit joutuivat itse ottamaan ne ja kantamaan ne teloituspaikalle.

39.Itsensä kieltäminen on ainoa keino löytää itsensä. Opetuslapset saivat usein kuulla sanat elämän löytämisestä ja kadottamisesta (Matt 16:25; Mark 8:35; Luuk 9:24; 17:33; Joh 12:25). "Elämä (psykhê)" tarkoittaa joko elämää tai sielua. Sielu tekee ruumiista elävän.

*************************************************

Hyvän teon palkka

(Mark. 9:41)

40. "Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa vastaan minut, ottaa vastaan hänet, joka on minut lähettänyt.

41. Joka ottaa profeetan vastaan profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan, ja joka ottaa vanhurskaan vastaan vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.

42. Ja joka antaa yhdellekin näistä vähäisistä maljallisen kylmää vettä juotavaksi opetuslapsen nimen tähden - totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille." 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 10:40-42)

40.Kysymys ei ole siitä, että opetuslapset otetaan vastaan talossa vieraina, vaan Kristuksen lähettiläinä. Vanhassa juutalaisessa sananlaskussa asia ilmaistiin näin: »Ihmisen lähettiläs on kuin hän itse». Lähettiläs edustaa lähettäjäänsä.

41.Profeetat ja vanhurskaat edustavat Jumalaa maan päällä. Siksi jokainen, joka ottaa heidät vastaan, saa heidän kanssaan palkan Jumalalta.

42.Pieninkään palvelus ei jää huomiotta. Herra seuraa kaikkea, mitä tapahtuu. Tosin on kristittyjä, jotka olisivat voineet antaa kaikkensa, mutta ovat ojentaneet ainoastaan maljallisen vettä! Maljallinen kylmää vettä on toisaalta palvelemisen symboli ja sen merkitys itämailla on suurempi kuin meillä.

 

Sivun alkuun

©2018 MATTEUKSEN EVANKELIUMI - suntuubi.com