Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä.

Luku 8

Jeesuksen voimateot

Jeesus parantaa spitaalisen

(Mark. 1:40-45; Luuk. 5:12-16)

1. Kun Jeesus tuli alas vuorelta, häntä seurasi suuri joukko ihmisiä.

2. Hänen luokseen tuli silloin spitaalinen mies, heittäytyi maahan hänen eteensä ja sanoi: "Herra, jos tahdot, sinä voit puhdistaa minut."

3. Jeesus ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon, puhdistu."  Ja heti mies puhdistui spitaalistaan.

4. Jeesus sanoi hänelle: "Varo, ettet puhu tästä kenellekään. Mutta mene näyttämään itsesi papille ja uhraa Mooseksen säätämä uhrilahja todisteeksi puhdistumisestasi(10)."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 8:1-4)

1.Matteus siirtyy kertomaan kymmenestä ihmeteosta, joista yhdeksän koskee sairaiden parantamista tai henkien ulos ajamista, kymmenes on luonnon ihme. Kun edellisissä luvuissa kerrotaan jumalallisesta viisaudesta sanoin, saadaan nyt nähdä jumalallinen rakkaus toiminnassa. Kansa oli ihmetellyt suuresti Jeesuksen opetusta (7:28-29). Mutta se ei jäänyt pelkäksi hämmästelyksi, vaan ihmiset alkoivat myös seurata häntä ja saivat vielä enemmän ihmeteltävää (8:27; 9:33). Jeesus meni nyt Kapernaumiin, jossa hän tähän aikaan asui.

Jeesus parantaa pitalisen

2.Ensimmäisen ja toisen jakeen välillä on jyrkkä vastakkaisuus. "Suuri kansan paljous" ja toisaalta "pitalinen mies". Sanaa "proskyneè", joka on käännetty 'kumartui maahan hänen eteensä' käytetään ainoastaan palvonnasta. "Puhdistaa (katharidzè)" käytetään aina pitalisten parantamisen yhteydessä.

3.Jeesus ei sanonut, että pitalinen oli tullut liian myöhään tai että tämän olisi pitänyt olla kuuntelemassa hänen saarnaansa. Mark 1:41 korostaa, että »Jeesuksen kävi häntä sääliksi». Toiset vetäytyivät pois, mutta Jeesus kosketti häntä. Ehkä se oli ensimmäinen ihmisen kosketus, minkä hän oli moniin vuosiin kokenut. Monista evankeliumin kohdista käy ilmi, mikä parantava voima tulee sen ihmisen osaksi, jota Jeesuksen kädet koskettavat (Matt 8:15; 9:18,25,29; 17:7; 20:34). Sanat "minä tahdon" ovat armon kieltä, "puhdistu" on kaikkivaltiaan Luojan sana.

4.Jeesus kielsi miestä puhumasta mitään ihmeestä ilmeisesti siksi, että hän ei tahtonut herättää huomiota. Kielto on melko tavallinen (9:30; 12:16; 17:9; Mark 5:43; 7:36; 8:26). Se, että mies toisi lain vaatiman uhrin, olisi riittävä todistus. Pappi vahvistaisi parantumisen perusteellisen tutkimuksen jälkeen. Tämä puhtaaksi julistaminen saattoi tapahtua vain Jerusalemin temppelissä. Mooseksen lain määräykset pitalisten puhdistamisesta olivat hyvin laajat (3 Moos 13 ja 14). Parantunut ei saanut näyttäytyä julkisuudessa, ennen kuin lintu oli teurastettu ja toinen sen jälkeen kastettu sen veressä ja päästetty sitten vapaaksi. Tämän jälkeen pappi voi julistaa hänet terveeksi.

*************************************************

Sadanpäällikön usko

(Luuk. 7:1-10; Joh. 4:43-54)

5. Kun Jeesus saapui Kapernaumiin, hänen luokseen tuli muuan sadanpäällikkö ja pyysi häneltä apua

6. sanoen: "Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa."

7. Jeesus sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet." 

8. Mutta sadanpäällikkö vastasi: "Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle. Sano ainoastaan sana, niin palvelijani paranee.

9. Minä itsekin olen käskyvallan alainen, ja minulla on sotilaita alaisinani. Kun sanon yhdelle: 'Mene', niin hän menee, ja toiselle: 'Tule', niin hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', niin hän tekee."

10. Tämän kuullessaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti minä sanon teille: näin suurta uskoa en ole löytänyt Israelista keneltäkään.

11. Minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja asettuvat aterialle Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa.

12. Mutta valtakunnan lapset heitetään uloimpaan pimeyteen. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys." 

13. Sitten Jeesus sanoi sadanpäällikölle: "Mene. Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot."  Ja sillä hetkellä palvelija parani.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 8:5-13)

Jeesus parantaa sadanpäämiehen palvelijan

5.Kapernaumin "sadanpäämies" oli sotajoukon kapteeni. Tämä sadanpäämies oli joko Rooman tai Herodes Antipaan palveluksessa. Upseeri oli pakana (j. 10), mutta erittäin kiinnostunut juutalaisuudesta. Tämän johdosta hän rakennutti synagoogan Kapernaumiin (Luuk 7:5) ja lähetti muutamia juutalaisten vanhimpia Jeesuksen luo (Luuk 7:3).

6.Sadanpäämies puhutteli Jeesusta hyvin kunnioittavasti. Sanat eivät itsessään ole mikään rukous, ainoastaan tiedonanto, mutta ei ole mitään epäilystä siitä, että nämä sanat sanoessaan hän rukoili. "Palvelija (pais)" voi tarkoittaa sekä 'lasta' että 'palvelijaa' (poikaa). Palvelija oli hyvin sairas. Luukas sanoo hänen olleen kuolemaisillaan (7:2). Halvaantuminen oli siihen aikaan tavallinen sairaus (Matt 4:24).

7.Korostus on sanalla "minä" - minä tahdon itse tulla ja tehdä hänet terveeksi. Jeesus ei pelännyt lähteä kaikkein halveksituimpienkaan ihmisten luo.

8.Menemällä pakanan kotiin Jeesuksesta juutalaisena tulisi kultillisesti saastainen, ja tätä sadanpäämies ei halunnut aiheuttaa. Hänen osoittamansa nöyryys ei johtunut vain siitä, että hän oli pakana. Epäilemättä hän tunsi henkilökohtaisesti olevansa arvoton niin suureen kunniaan. Toisten näkökulmasta hän taas oli erittäin kunnioitettava mies. Juutalaisten vanhimmat, jotka tulivat tuomaan sanaa hänen puolestaan, sanoivat: »Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän.» (Luuk 7:4).

9.Sadanpäämies tuntuu halunneen sanoa: jos minua, toisen vallan alaista upseeria, totellaan, kun minä käsken jotakin, kuinka paljoa ennemmin sairauden täytyykään totella sinua, jolla on kaikki valta. Hän näki Jeesuksen suurena Herrana ja Valtiaana, joka pystyi käskemään sellaistakin, mihin edes Rooman keisarilla ei ollut valtaa. "Palvelija (dçlos)", on oikeastaan 'orja'.

10.Ut:ssa on kaksi kertaa mainittu, että Jeesus ihmetteli. Yksi on tämä tapaus. Hän ihmetteli miehen suurta uskoa. Toisella kertaa hän ihmetteli kansan epäuskoa (Mark 6:6). Jeesus ei ihmetellyt tapahtuvaa parantumista. Se oli hänelle aivan luonnollista. Hämmästyttävää oli tavata joku, jolla oli sellainen usko. Sadanpäämiehellä oli suuri "usko", luottamus Jeesuksen voimaan. Hän uskoi, että Jeesus halusi auttaa pakanaakin, hän uskoi, että Jeesus voi parantaa olematta itse edes paikalla, hän uskoi, että se voi tapahtua pelkän sanan voimalla.

11.Jeesus näki sadanpäämiehessä tulevaisuuden suuren sadon esikoishedelmän. "Idästä ja lännestä" kuvaa koko maailmaa. Ei kaikki, mutta monia on tuleva koko asutusta maailmasta ja saava osansa taivasten valtakunnassa.

12.Jakeen 11 kirkas kuva saa tumman taustansa jakeessa 12. "Valtakunnan lapset" kuvaavat niitä israelilaisia, jotka hylkäsivät pelastuksen Kristuksessa. Juuri Israelin kansa sai ensin lupauksen valtakunnasta, mutta se työnsi sen luotaan. "Itku ja hammasten kiristys" merkitsee ankarinta ajateltavissa olevaa tuskaa. Voidaan myös ajatella sen tässä tarkoittavan raivosta johtuvaa hampaiden kiristelyä. Tämä itku ja vaiva ei milloinkaan lopu, ks. esim. Dan 12:2; Matt 3:12; 18:8; 25:46. Ulkopuolella olevaa aluetta sanotaan pimeydeksi. Kaikki on pimeää Jumalan valtakunnan ulkopuolella, sillä Jumala on valkeus, ja hänen valtakuntansa on valon valtakunta.

13.Jeesus ei lähtenyt roomalaisen sadanpäämiehen kotiin. Se ei ollut tarpeen. Hän lausui sanan, mitä mies oli pyytänyt, ja samassa silmänräpäyksessä palvelija parani. Jeesuksen "sanojen" voima ja valta perustuu hänen omaan persoonaansa. Sana otettiin vastaan uskossa ja sillä oli parantava vaikutus.

*************************************************

Jeesus parantaa Pietarin anopin ja muita sairaita

(Mark. 1:29-34; Luuk. 4:38-41)

14. Kun Jeesus tuli Pietarin kotiin, hän näki, että tämän anoppi makasi vuoteessa kuumeisena.

15. Jeesus kosketti hänen kättään, ja kuume lähti hänestä. Niin hän nousi ja palveli Jeesusta.

16. Illan tultua Jeesuksen luo tuotiin monta riivattua. Hän ajoi sanallaan henget ulos ja paransi kaikki sairaat,

17. jotta kävisi toteen profeetta Jesajan kautta puhuttu sana:

        "Hän otti päälleen meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 8:14-17)

Jeesus opettaa ja parantaa

14.Kertomus Pietarin anopista ja tämän sairaudesta ja parantamisesta on kerrottu myös Mark 1:29-31 ja Luuk 4:38-39. Jokaisessa kodissa voi olla jonkinlainen varjo, jotakin tuskaa ja kärsimystä. Siinäkin talossa, jonka Pietari ja Andreas omistivat, Pietarin anoppi makasi sairaana patjalla tai lattialle tehdyssä vuoteessa. Myös 1 Kor 9:5 osoittaa Pietarin olleen naimisissa. Hänen vaimonsa seurasi häntä hänen matkoillaan, mikä käy ilmi tuosta Raamatun paikasta.

15.Kuumeessa ollut on toipilaana yleensä heikko ja voipunut jonkin aikaa sairautensa jälkeen, mutta Pietarin anoppi pystyi välittömästi palvelemaan vierastaan. Kuume oli täydellisesti poissa, yliluonnollinen voima oli tarttunut häneen. Ne, jotka ovat kokeneet Jeesuksen voimaa elämässään, palvelevat häntä. Luuk 8:2,3 puhutaan useista naisista, jotka palvelivat Jeesusta. Monet rabbiinit kielsivät naisia palvelemasta pöydässä, mutta Pietarin anoppi ei välittänyt siitä.

16.Kaikki tämä tapahtui sapattina, ja on selvää, että ihmiset odottivat auringon laskua. Ei ollut luvallista kantaa taakkaa sapattina. Jeesus teki ihmeitä auringon laskiessa. Virallisesti sapatti oli ohi, kun taivaalla saattoi erottaa kaksi tähteä. Luonnon lakien mukaan ihmeteot ovat mahdottomia, mutta Jeesuksen persoonallisuuden valossa ne ovat maailman luonnollisin asia. Kukaan ei tullut turhaan hänen luokseen. Jakeessa korostetaan sitä, että "kaikki" saivat avun.

17.Jes 53:4:stä otettu lainaus on vapaa eikä noudata Septuagintan käännöstä. Se jumalallinen olento, joka oli antanutkin profetian, voi tietenkin asettaa sanansa miten tahtoo. Jes 53 on ennustus Jeesuksen lunastustyöstä ja hänen sijaiskärsimisestään. Tämän suorittaakseen hänen täytyi käydä kuolemaan meidän syntiemme tähden. »Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi», 2 Kor 5:21. Hän »itse kantoi meidän syntimme» ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen »haavainsa kautta te olette paratut», 1 Piet 2:24. Sana "kantaa" voi merkitä yhteydestä riippuen myös 'pois ottamista'. Hän otti taakan kannettavakseen.

*************************************************

Seuraa minua!

(Luuk. 9:57-62)

18. Kun Jeesus näki väkijoukon ympärillään, hän käski lähteä toiselle rannalle.

19. Silloin hänen luokseen tuli eräs kirjanoppinut ja sanoi: "Opettaja, minä seuraan sinua, minne ikinä menet."

20. Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi." 

21. Eräs toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isäni."

22. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa sinä minua ja anna kuolleiden haudata kuolleensa."

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 8:18-22)

Jeesus puhuu seuraamisestaan

18.Luukas kertoo tästä tapauksesta 9:57-58:ssa. Kirjanoppinut puhuttelee Jeesusta arvonimellä, jota yleensä hepreassa vastaa sana rabbi.

20.Kirjanoppinut, joka antoi niin selvän tunnustuksen (j. 19), ei ollut laskenut kustannuksia, eikä Jeesus halunnut antaa hänelle toiveita, jotka eivät olleet realistisia. Sen, joka aikoo seurata Jeesusta, tulee harkita, mihin hän ryhtyy. Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa hänen ehtojensa hyväksymistä, osallisuutta hänen murheisiinsa ja koetuksiinsa. Mutta hänen köyhyydestään tulee meidän rikkautemme (2 Kor 8:9). "Ihmisen Poika" esiintyy tässä ensimmäistä kertaa Ut:ssa. Tässä evankeliumissa Jeesus käyttää sanontaa 30 kertaa. "Pesä (kataskênèsis)", oikeastaan 'piilopaikka'. Linnut eivät yleensä »asu» pesässä.

 

21.Mies oli halukas seuraamaan Jeesusta, mutta ei heti sillä hetkellä. Ei ole varmuutta siitä, oliko hänen isänsä kuollut. Siinä tapauksessa olisi omituista, että opetuslapsi saattoi olla Jeesuksen luona. Kuolleet haudattiin kuolinpäivän. Mies ei olisi voinut olla poissa kotoaan, jos hänen isänsä oli kuollut sinä päivänä. Ei Jeesuskaan olisi antanut sellaista kehotusta. Sisältö on selvä: Odottaa, kunnes isäni kuolee.

22.Juutalaiset käyttivät usein sanaa "kuollut" kuvallisesti ilmaisemaan voimattomuutta, jotakin jolla ei enää ole mitään vaikutusvaltaa. Raamatussa on sellaisia ilmaisuja kuten »kuolleina synnille» (Room 6:11) ja »kuoletettu laista» (Room 7:4). Kuoleminen kuvaa ihmisen vapauttamista. Kuolleet, joista Jeesus tässä puhuu, ovat hengellisesti kuolleita.

*************************************************

Jeesus tyynnyttää myrskyn

(Mark. 4:35-41; Luuk. 8:22-25)

23. Jeesus astui veneeseen, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

24. Järvellä nousi kova myrsky, ja vene oli peittyä aaltoihin, mutta Jeesus nukkui.

25. Niin opetuslapset menivät herättämään hänet ja sanoivat: "Herra, pelasta meidät, me hukumme!"

26. Hän sanoi heille: "Miksi olette peloissanne, te vähäuskoiset?"  Sitten hän nousi ja nuhteli tuulia ja merta, ja tuli aivan tyven.

27. Miehet hämmästyivät ja sanoivat: "Mikä tämä mies oikein on, kun jopa tuulet ja meri tottelevat häntä?"

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 8:23-27)

Jeesus tyynnyttää myrskyn

23.Tässä tilanteessa oli mukana muitakin veneitä (Mark 4:36).

24.Valtavat tuulet voivat kuohuttaa tämän matalalla olevan järven (n. 200 m merenpinnan alapuolella). Tuuli tulee valtaisalla voimalla alas vuorten rinteitä ja panee järven liikkeeseen. Sana, jota tässä käytetään myrskystä "(seismos)", tarkoittaa yleensä maanjäristystä. Tuuli oli ehkä verrattavissa pyörremyrskyyn. Se, että Jeesus makasi ja nukkui veneessä - lainaamallaan tyynyllä (Mark 4:38) - osoittaa hänen inhimillisyyttään. Hän oli rasittavan päivän jälkeen väsynyt. Mutta pian tuli myös hänen jumalallisuutensa näkyviin.

25.Opetuslapset osoittivat luottamusta Jeesukseen herättämällä hänet hädän hetkellä. He menivät oikean henkilön luo, oikeassa hengessä ja oikeita sanoja käyttäen. He sanoivat: »Herra, auta meitä». He tiesivät uskovansa häneen, mutta kuitenkin he saivat kuulla: »Te vähäuskoiset!» (j. 26).

26.Heidän hermonsa eivät pettäneet, vaan heidän uskonsa, eli luottamuksensa Jumalaan (Room 4:20). Ilmaus "te vähäuskoiset" esiintyy neljästi Matteuksen evankeliumissa: 6:30 (Jumalan huolenpidon epäily); 8:26 (epäily, viekö Jeesus veneen turvallisesti satamaan); 14:31 (epäily, voiko ihminen kävellä veden päällä, kun Jeesus on kehottanut niin tekemään); 16:8 (väärinkäsitys hengellisen hapatuksen ja tavallisen leivän välillä). "Nuhteli" on vanhatestamentillinen ilmaisu, joka kuvaa sitä valtaa, jota Jumala osoittaa tietyissä tilanteissa (Ps 18:16; 104:7; Mal 3:11).

27."Ihmiset" saattaa tässä tarkoittaa opetuslapsia, mutta ehkä myös niitä, jotka seurasivat muissa veneissä (Mark 4:36). Ilmaisua »millainen» "(potapos)" käytettiin myös kysyttäessä, mistä joku oli kotoisin.

*************************************************

Jeesus Gadaran alueella

(Mark. 5:1-20; Luuk. 8:26-39)

28. Kun Jeesus tuli toiselle rannalle, gadaralaisten alueelle, häntä vastaan tuli hautaluolista kaksi riivattua miestä. Nämä olivat niin väkivaltaisia, ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä.

29. He huusivat Jeesukselle: "Mitä sinä meistä tahdot, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne piinaamaan meitä ennen aikaa?"

30. Jonkin matkan päässä heistä oli suuri sikalauma laitumella.

31. Niin riivaajat pyysivät häneltä: "Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan."

32. Jeesus sanoi niille: "Menkää."  Silloin riivaajat lähtivät miehistä ja menivät sikoihin, ja koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.

33. Sikopaimenet pakenivat, menivät kaupunkiin ja kertoivat kaiken tämän ja myös sen, mitä riivatuille oli tapahtunut.

34. Silloin koko kaupunki lähti Jeesusta vastaan. Kun ihmiset näkivät hänet, he pyysivät häntä lähtemään pois heidän alueeltaan.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 8:28-34)

Jeesus parantaa riivatun

28.Gennesaretin järven itäpuolella oli Jeesuksen aikana pieni kaupunki, jonka nimi oli Gerasa, nykyisin Kersa. Gadara oli noin kymmenen kilometrin päässä järven kaakkoispuolella. Seutua kutsuttiin sekä gerasalaisten että gadaralaisten alueeksi, ja molemmat nimitykset esiintyvät Raamatussa. Näillä seuduilla oli runsaasti pakana-asutusta. Gadara oli yksi »kymmenestä kaupungista» (Dekapolis). Tässä mainittu tie oli selvästikin roomalaisten järven tälle puolelle rakentama tie, joka siis tuohon aikaan oli riivattujen tähden suljettuna. Ainoastaan Matteus kertoo kahdesta riivatusta. Markus ja Luukas mainitsevat yhden. Tässä ei ole mitään ristiriitaa. Molemmat vapautettiin, mutta toisen kokemus oli niin ainutlaatuinen, että se teki hyvin voimakkaan vaikutuksen kansaan. He eivät asuneet ainoastaan hautojen läheisyydessä, vaan haudoissa. Haudat olivat tilavia luolia, joko luonnon muodostamia tai kallioon hakattuja.

29.He tunsivat heti Jeesuksen ja ymmärsivät, kuka hän oli. Riivaajahenget tunnustivat hänet Jumalan Pojaksi, kuten paholainen jo aiemmin (4:3,6). Riivaajahenget tiesivät, mikä heitä odotti. Ne joutuisivat alas syvyyteen (Luuk 8:31). Ks. myös Ilm 19:20; 20:10. Ne ilmaisivat tyytymättömyytensä Jeesuksen tulon johdosta. Ilmeisesti he olivat tunteneet olonsa jokseenkin turvalliseksi täällä. Paikka oli syrjäinen, ja sitä suojeltiin ihmisiltä. Tie ei ollut edes avattu liikenteelle. Täällä pahat henget uskoivat voivansa riehua vapaasti niissä ihmisissä, jotka olivat joutuneet heidän valtaansa. Nyt heitä kuitenkin häirittiin.

30.Jos nämä siat olivat juutalaisten omistuksessa, niin se oli heille kiellettyä. Sikoja pidettiin saastaisina eläiminä. Markus kertoo, että eläimiä oli kaksituhatta (5:13).

31.Riivaajahenget eivät pysty tekemään mitä tahtovat. Niillä ei ole valtaa vahingoittaa ketään, jos ne vain huomataan ja tunnistetaan. Pyhä Henki ja enkelit ovat niiden vastavoimia. On kuvaavaa, ette pahat henget pyysivät lupaa mennä sikoihin. Riivaajat olivat epäpuhtaita ja halusivat ottaa epäpuhtaat eläimet haltuunsa. »Vakka kantensa valitsee».

 

33.Ei käy selvästi ilmi, olivatko sikojen omistajat juutalaisia vai pakanoita. Kummassakin tapauksessa olisi kysymys jostakin, mikä ei siinä yhteiskunnassa kestänyt päivänvaloa. Paimenet kauhistuivat suuresti tapahtuneesta, ei ainoastaan sikojen kohtalosta vaan myös kahden riivatun tapauksesta.

34.Ihmiset pitivät sikoja Jeesusta tärkeämpinä. He valitsivat saatanan, sairauden ja pahan hänen sijastaan, jolla oli valta parantaa sairaat (jakeet 2-16), sekä hallita luonnon voimia (24-26) ja riivaajahenkiä (28-32). Kohtalokasta ei ollut sikojen menetys, vaan se että pidettiin epäilyttävää toimintaa tärkeämpänä kuin Pelastajaa. Pietarikin pyysi kerran, että Jeesus menisi pois hänen luotaan (Luuk 5:8), mutta "syy" tähän oli että hän tunsi itsensä liian syntiseksi ollakseen Mestarin läheisyydessä. Näiden ihmisten laita oli toisin. Jeesus lähti, mutta hän jätti jälkeensä kaksi evankelistaa - riivatut, jotka olivat nyt vapaita.

 

Sivun alkuun

©2018 MATTEUKSEN EVANKELIUMI - suntuubi.com